Olen nukkunut hieman paremmin yöt ja uni on maistunut päivisinkin. Pahaa unta olen nähnyt vain pari kertaa. Vähän pelottaa ja hirvittää johtuuko mun väsymys korkeasta maksa-arvosta ja onkohan se noussut entisestään. Alkuviikosta sen kuulee kun mulla on lääkäriaika porissa.
Olen vähän hölmö kun saatan nähdä unta jostain leipomisesta koko yön. Tiistai-keskiviikko välisenä yönä leivoin unissani koko yön sitruuna pikkuleipiä. Niinpä keskiviikko iltana kun olin yksin oli pakko leipoa murotaikina ja sitruuna täyte. Enempää en jaksanut tehdä sillä erää. Jätin pipareiden paiston seuraavalle päivälle. Torstai aamupäivällä paistoin piparit ja niiden jäähdyttyä täytin ne. Tein vielä siihen päälle tomusokerikuorrutteen. Juhliin, jos tekee noita niin saa tehdä kyllä kaksinkertaisen annoksen ellei jopa kolminkertaisen (ohje kinuskikissan sivuilta). Tein kylläkin isommalla muotilla, joten sen takia pipsuja ei tullut ihan niin paljon kuin ohje väitti.
Keskiviikko aamuna kävin äitini kanssa vesijumpalla. Jumppaohjelmassa oli jonkin verran kiertoliikkeitä selälle, niitä sitten sovelsin itselleni sopivammaksi. Kesken jumpan vielä tuli kauhea pissahätä niin oli vähän hankala olo :D Sitä se nesteenpoistolääke teettää mitä otan aamuisin, koko aamupäivän saa ravata vessassa. Jumpan jälkeen käytiin äitini kanssa cafe salissa syömässä salaatit. Äitini ei ollut ennen käynyt siellä. Sieltä saa kyllä ehdottomasti rauman parhaat salaatit. Illalla sain vieraita kylään ja samalla totesimme, että tyttäreni on päästänyt koiran livohkaan kun luulin koiran olevan hihnassa ulkona vaan eipä ollutkaan. No, pistinpä sitten viestiä ehy:lle niin facebookiin kuin kännykkäänkin, että meiltä on koira omilla teillään. Ei kuulunut mitään koirasta koko illan aikana kun yleensä aika nopeasti joku kyläläisistä soittaa perään. Koira ilmestyi oven taa neljältä yöllä. Mieheni sattui olemaan juuri eteisessä kun oli vähän aika sitten kotiutunut yövuorosta. Luulen Rokin nähneen, että isi on menossa kotiin ja hipsinyt perässä. Hyvä kun kotiutui ehjin nahoin. On tuolla niin synkkää ja musta koira vielä. Oli poika väsynytkin. Nukkui melkein koko seuraavan päivän.
Torstaina pääsinkin syöpiksen vesijumppaan vaikka luulin sen jäävän väliin. Kaveri pariskunta lupautui lapsenpiiaksi, jotta pääsen jumppaan Riikan kanssa♥ Tällä kerralla oli uusi jumppaohjelma ja uutta muusiikkia. Se meidän vetäjä on jotenkin hauska tapaus ja aina hänellä on jotain huvittavaa musiikkia, kuten Macarena :D Jokatapauksessa uusi ohjelma oli ihan kiva. Vähän enemmän olisi saanut olla jalkaliikkeitä. Käsiliikkeitä oli paljon ja tein niitä niin antaumuksella, että sain oikean käden haban kipeäksi! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti