Jouluaatto

Heräsin klo.4.00. Kävin vain vessassa ja hieroin hieman alaselkä/pakara seutua. Jatkoin unta siihen asti kunnes heräsin klo, 6.40. Musta se oli tarpeekssi lähellä klo.7.00, että voin ottaa vitamiinit. Seuraavaksi kello soiman kasilta jolloin on aamulääkkeiden aika.  Tein itselleni aamu smoothien kun sitä en ollut tällä kertaa tehtyt valmiiksi.

Kotisairaala tuli käymään ysin maissa niinkun aavistelinkin vaikken enää asukkaan vermuntilassa. Sinne he tulivat aina aamulla ysin maissa. Ehkä se sitten on se "mun" aika. He toivat sidostarpeita kun olin pyytänyt paria haavaumaa varten. Tosin tuli vääriä sidostarpeita kun koneelle oli laitettu vain jotain, että sopivia sidotarpeita. No mistä he olisivat voineet tietää. Sieltä sitten tuli sellaista tosi pitkää meporex laastaria mistä voi leikata sopivan kokoisen palan. Muuten olisikin tosi toimiva, mutta kun meporexissa on niin huono liima, että se ei pysy kiinni ollenkaan :( Noh. Annoin kotisairaalalle lupaamani kotiavaimen, ettei tarvitse aina olla avaamassa ovea kun käynneistä kuitenkin aina sovitaan etukäteen. He kävivät tiputtamaassa laatikosta sisään oikeanlaisia sidostarpeita. Kotikäynnillä jättivätkin jo sorbet nauhaa.

Rupesin heti kotisairaalan lähdettyä väsäämään Riikan kummitädille lupaamaani pukki kakkua. Kakku oli jo koristelua vaille valmis. Tehtiin se Riikan kanssa edeltävänä iltana jääkaappiin odottamaan. Siinä kävi vaan pikku moka kun Riikka teki täytettä sillävälin kun minä olin pohjan kimpussa ja sitä tehtiin kaksikertainen annos, niin että toinen puoli on ihan meille syötäväksi ja sinne koko satsin joukkoon meni sitten liivatteet. A siitä olisi pitänyt ottaa toinen puoli pois ennene liivatteen laittoa ja B nyt liivatetta oli puolet liian vähän, joten mietitytti pysyykö kakku kasassa. Ajattelinkin kakkua kasatessa irtopohjavuokaan, että onpas tätä täytettä reilusti kunnes Riikka väläytti, että pistin sitten meidän syötävät rahkatkin sinne kakun väleihin. No siihen minä totesin, etten tajunnut sitä kun luumurahkan joukossa on ne liivatteet. Meinasi oikein kinan poikasta tulla. No, aamulla sitten jännityksellä kippasin kakun kakkualustalle. Hieman löysähköä se oli, mutta kasassa pysyi. Ajattelinkin, että eikös se saada pysymään kasassa kun on ollut yön kylmässä. Tämän jälkeen vatkaamani kerma päälle ja leikkaamaan tekemästäni vaahtokarkista joulupukin lakkia. Sokerimassasta tein pukille silmät. Ne olisi voinut olla kyllä vähän hienommat :D Parran, hiukset ja lakin tupsun pursotin kermalla.

Tällä välin Riikan äiti ja minun äitini olivat ehtineet tulla kylään. Riikan äiti toi minulle aamupalaksi riisipuuroa, joten söin sitä kun sain kakun koristeltua. Riikka ja Riikan äiti lähtivät laitilaan joulun viiettoon. Minä otin pikku tirsat ennenkuin mieheni tuli hakemaan minua. Äitini oli sen aikaa tässä minun kanssani. Mentiin mieheni ja lasten kanssa mieheni isän luo viettämään joulua.

Ensimmäisenä alkoi ruuan lämmitys ja pöydän kattaus. Laatikoita oli vaikka mitä, tietysti kinkku, sillejä,savukalaa, rosollia, lihapullia ja mieheni tekemää jotain makkara juttua, mitä en edes uskaltanut maistaa. Ruokaa oli riittävästi ja se oli hyvää! Lapsetkin söi ihan ok. Tytär söi pelkkää kalaa :D Pääasia kai, että söi. Olivat vedelleet kuulemma aamulla molemmat ison satsin riisipuuroa, joten ei ihme jossei ruoka kunnolla maistunut vielä.

Ruokatarpeet kun saatiin pois olikin vuorossa joulupukin vierailu! Ensin poika ei uskaltanut käydä avaamassa ovea, mutta kun pukki pääsi olkkariin ja istuskelemaan niin jo poika meni pukille juttelemaan. Tytärtä ujostutti ja ehkä vähän pelottikin aluksi. Poika oli heti innokkaana auttamassa pukkia lahjojen jaossa! Hetken vierestä katseltua tytärkin rohkaistui ja meni auttamaan lahjojen jakamisessa. Hauskasti kaikki paketit, jotka tytär ei tiennyt kelle menee niin vei miehen veljelle, samoin kuin kaikki tyhjät muovipussit :D Lahjojen jaon jälkeen poika uskaltautui jopa joulupukin syliin!:) Tytär sen sijaan ei uskaltanut. Vähän yritetiin, että lapset olisivat laulaneet pukille, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Poika ei ole niin kovin laulaja tyyppiä kuin tytär, mutta tytärtä taas ujostutti niin paljon, ettei siitä laulamisesta mitään tullut. Ehkä ensi vuonna. Poika antoi pukille jopa halauksen ennen lähtöä, tytär ei edelleenkään lämmennyt :D

Sitten alkoikin se lahjojen avaaminen. Aika paljon lapset sai lahjoja, mutta ei mitään läjäpäiten. Näin sen kuuluu mennäkkin. Kyllä sieltä sentään taisi löytyä mieluisiaki lahjoja. Parit lahjat tuotiin minun luokseni mitä oli useampi vastaava. Yhtään täysin samaa lahjaa ei onneksi ollut. Ehdottomat suosikit kuulemma on ollut pojalla legot ja tytöllä leikki-imuri joka myös imee.

Itse sain lyhdyn ja siihen kynttilän ja body shopin vanilla vartalovoiteen sekä käsisaippuan. Etukäteen olenkin saanut sitä sun tätä. Lahjojen avaamisen jälkeen pyysin miestäni viemään minut kotiin. Alkoi selkä jo sen verran kipuilla ja puutua. Pari särkylääkettä otin ennen. Muut jäivät vielä saunomaan. Laittivat saunan lämpeemään kun lähdin.

Äiti tuli luokseni illaksi ja yöksi. Ei tarvinnut olla yksin. Riikka tuli vielä piipahtamaan oman joulunvieton jälkeen ja meni sitten omaan kotiin nukkumaan.

Joulupukkikakku luumurahka täytteellä.

Lahjaksi saamani lyhty.

Tässä yksi etukäteislahja. Ostin itse itselleni teen haudutuspannun♥

Lasten viikonloppu

Lauantai aamupäivällä lapset tuli luokseni. Oli siis minun ja Riikan viikonloppu. Tytär lähti kylläkin mummilaan yökylään aamupäivän aikana ja poika jäi yksin tänne meidän kanssa. Varmaan näin aluksi ihan hyvä. Leivottiin ruskeita pipareita kun tytär oli lähtenyt. Se ei jaksanut tänä vuonna kiinnostaa niin kauaaa kuin edeltävinä, eikä se tietysti ole niin kivaa kuin koristelu. Käytiin viereisessä päiväkodin pihassa leikkimässä ennenkuin tulee pimeää, sain minäkin vähän raikasta ilmaa. Kyllä siitä huolimatta vaan väsytti. Tietysti kova annos kipulääkettä väsyttää, syto väsyttää ja lapset vie mehut aika tiiviisti. Tähän lausahdukseen poikani totesi, että  he juovat kaikki minun mehuni :D Ulkoilun jälkeen oli vuorossa pipareiden koristelu. Niitä hän sitten koristeli isälle, vaarille, papalle, Empulle... ja kelle kaikille, kun en enää muista :D Hienoja tuli kuitenkin. Waltsu kävi vielä illalla saunassa Riikan kanssa Riikan luona. Sitä ennen Riikka kävi kuntosalilla ja yksi kaveri pariskunta oli tässä sen aikaa. Tuli asennettua vessan peilikaappi vihdoin paikalleen ja mun sänkyni viereen seinään yksi kahva mistä saan tukea kylkeä kääntäessä kun se on niin vakeaa tuon kipeän selän takia. Totesinkin jo melkein heti, että kahva on kyllä tuossa tosi hyvä! Kiitos vielä näistä asennuksista!

Sunnuntaina puolenpäivän aikaan tytärkin kotiutui ja leivottiin hänen kanssaan lisää pipareita  (niin ja meillä ei muuten käytetä mitään valmis taikinoita, yöks). Tämä homma jaksoi kiinnostaa tytärtä vielä vähemmän kun poikaa edellispäivänä, koska onhan se nyt ihan tyhmää kun taikinaa ei saa syödä mielinmäärin. Poikaa taas jaksoi kiinnostaa paremmin homma kun edeltävänä päivänä. Paiston jälkeen oli koristelun vuoro. Tälläkin kerralla sama homma, tytärtä ei jaksanut kauaa kiinnostaa, mutta poika koristeli vaikka kuinkamonta piparia. Eipä niitä sitten hirveästi jäänyt ilman koristeita mikä,ei haittaa ollenkaan :) Kaikki ei tykkää kuorrutteesta kuitenkaan ja poika tietysti pisti reilulla kädellä. Ei sentään niin reilulla kädellä kun edellisvuosina :D Tämän jälkeen alkoikin lasten keskuudessa kauhea huuto ja juoksu ralli. Taisi olla ikävä toisiaan! Meillä aikuisilla kylläkin meinasi lähteä järki siinä touhussa ja eräiden varoitteluiden jälkeen jäähyjäkin jouduttiin jakamaan meiningin laannuttamiseksi. Voin kertoa, että kyllä tuli otettua makeat tirsat sen jälkeen kun mies oli kolmen maissa hakenut lapset!

Kuumeilua ja asioiden hoitoa

Torstai, tyttären virallinen syntymäpäivä ♡

Heräsin torstai aamuna ikävään olotilaan. Epäilin, että mulla saattaisi olla kuumetta kun olo oli ihan sellainen :( No, olihan sitä lämpöä sitten hieman, nimittäin 38,2'C. En varmaan paljon pienempää lömpöä huomaiskaan kun peruslämpötila sairastumisen jälkeen on ollut siinä 37'C paikkeilla. Ilmoitin asiasta miehelle kun lasten piti tulla minun luokseni muutamaksi tunniksi niin mies ilmoitti, että poikakin on kuumeessa! Pojalla olikin ihan reippaasti lämpöä kun oli jopa 39,2'C. Poika oli oksentanut sänkyyn niin ensin luultiin, että olisiko oksennustautia, mutta taisikin vaan oksentaa liman yskimisen takia. Onneksi! Ei mitään oksutautia tarvita! Se on ihan hirveää ja jos itse sattuisin sen saamaan niin luultavasti siitä tulisi sairaalareissu kun tarvitsen paljon nestettä.

Minulle soitettiin ja kysyttiin sopiiko tuoda uuden hellan n.klo.13.30-14.30 välillä. Olin sanonut vuokranantajalle hellan huonosta hapesta ja hän oli heti hommannnut uuden kotiin kuljetettuna ja asennettuna! :o Näitä vuokranantajia on varmasti harvassa kun homma toimii sutjakkaasti ilman mutkia. Olen ollut erittäin tyytyväinen vvuokranantajaani! Yritänkin antaa kiitosta takasinpäin :) Minulla oli tietysti varattuna pankki aika klo.15.00 niin kyllähän sen arvasi, että tuo hella tulee juuri silloin. Onneksi äiti ja isä oli tulossa käymään. Alunperin veljeni piti lähteä viemään minua ja Riikkaa pankkiin, mutta jonkun pitäisi olla myös kotona hellan asennuksen ajan. Niinpä tehtiin niin, että äitini lähti viemään minua ja Riikkaa pankkiin ja isäni ja veljeni jäi "valvomaan" hellan asentajaa. Pankissa saatiin hommat siihen malliin kun näillä näkymin pitikin.

Perjantaina olo oli jo parempi. Varmaan minun lääkkeisiini vakituiseksi lääkkeeksi lisätty burana piti kanssa lämmön poissa. Burana tukee tota vakituista pitkäkestoista kipulääkitystä. Täytyy sanoa, että kyllä se paikkansa pitää kun en oikein uskonut siihen. Buranahan määrättiin minulle jo kesällä kun para-tabs ei vissiin sovi napapiikkini kanssa.

Mieheni tuli hakemaan minua iltapäivällä kun meille oli varattuna aika lastenvalvojalle. Siellä nyt ei tullut mitään yllättävää. Yhteishuoltajuus, itse päätetään tapaamis päivät ja elatuskelpoisuuteni on 0. Eli kela maksaa jonkun pikku summan per lapsi/kk. Mennään tarkastuttamaan toi elari asia sitten uudelleen kun minulla alkaa tulla helmikuusta eläkettä. Samoin sitten pitää tarkastuttaa kelalta saamani asumistuki.

Sytostaatti joka ei mennyt ihan putkeen!

Olin tiistaina taas porissa sytossa. Heti kun pääsin lääkintähuoneeseen niin mulle tultiin sanomaan, että lääkäri haluaa nähdä mut ennen sytoa. Tuli heti sellainen olo, että noniin, nyt on arvoissa jotain epäilyttävää ja saan huonoja uutisia enkä sytoa ollenkaan. Odottelin 1,5h lääkärille pääsyä. Siellä ei sitten onneksi tullutkaan huonoja uutisia. Mun lääkäri vaan halusi puhua jatko hoidosta ja kysellä mun vointia kun sattui se kaatuminen. Sovittiin siis jatko hoidosta mikä on sama kun viimeksi toisen lääkärin kanssa sovittiin. Päivämäärät vaan vähän muuttui.

Lääkäriltä päästyä piti antaa syto ihan normaalisti, mutta jostain syystä iv portti ei antanut verta takaisinpäin. Eli portista laitetaan neulan asennuksen jälkeen suolaliuosta sisään ja sitten vedetään takasinpäin, jotta nähdään, että portti toimii molempiin suuntiin. Mulla on aina toiminut portissa paremmin pitkä neula kun niitä on kahta kokoa. Noh. Varmaan kolme eri hoitsua kokeili porttia (pitkällä neulalla) ja joka kerta sama homma, että ei antanut verta. No eipä siinä auttanut muu kuin lähteä kärrämään röntgeniin missä varjoaineen avulla katsotaan, että portti on paikallaan. Kyllähän se portti sitten oli paikallaan ja neste meni ihan normaalisti sisään, joten saatiin lupa tiputtaa syto. Takaisin kun päästiin lääkintähuoneeseen niin nyt kävi niin, että ei meinannut nestekkään mennä sisään. Hoitsut sitten päätti, että kokeillaan vielä sitä lyhyttä neulaa. Se sitten pistettiin. Sittenkin meni neste sisään aika huonosti. Kokeiltiin miten tippa alkaa tippua. Kyllähän se alkoi tippua, mutta tietyissä asennoissa ei tippunut mikä oli hämärää. Olin sitten kyljelläni koko tiputuksen ajan, jotta saatiin kaikki myrkyt tiputettua. Olin kyllä tuossa kohtaa ohjelmaa niin väsynyt, että nukuin koko tiputuksen ajan! Luulen, että rauma on mokannut jotain, koska he viimeksi on porttia käyttänyt ja raumalla ei edes ole käytössä nuo portit. En olisi antanut edes laittaa koko neulaa silloin, mutta kun tiesin, että se anestesia lääkäri in käyttänyt vastaavia portteja ennenkin. Joku hoitsu siis on mokannut jotain tai se oli liian kauan "auki" eli neula paikallaan. Toivottavasti portti toimisi ensi kerralla taas normaalisti! Kaiken tämän häsläyksen takia olin sairaalalla 6h. Normaalisti, jos tiputus on nopea niin siinä menee 2,5-3h. Eli tuplaten jouduin olemaan paikalla.

Tämän jälkeen mentiin porukalla syömään iso karhuun kiinalaiseen buffet pöytään. Ruoka oli taas ihan jees. Jotenkaan en välitä niin tulisesta ruuasta. Tulee vaan kauhea jano! Siitä mentiin ostamaan muksu massiin tyttärelle joululahjoja kun mies ei ollut oikein osannut ostaa mitään hänelle. Ostettiin talutettava koira, "elektrolux" imuri ja prinsessa setti missä on 3 paria prinsessa kenkiä ja tiara. Luulisin, että prinsessa setistä tytär on ihan liekeissä kun kotonakin pitää aina sovitella kenkiä :) ♥ Piipahdettiin vielä H&M:llä ostamassa tytölle pikkupöksyjä niin saadaan opetella kuivaksi. Nyt kun innruvennut olemaan vaippa kuiva päivisin ja myös yön jälkeen kun käyttää vaan pissalla ennen nukkumaanmenoa.

Tyttären syntymäpäiväjuhla

Vietimme sitten tyttären syntymäpäiväjuhlia minun luonani vaikka alunperin juhlat piti viettää isän luona missä olisi ollut ehkä hieman enemmän tilaa..
No, mutta kun myrskytuuli oli kaatanut puun ja tietysti juuri sille pienelle pätkälle mihin ei laaitettu maakaapelia! Sähköt kyllä toimi, mutta oli sekaisin eli oli ns. 0-vika. Silloin ei saa missään nimessä käyttää sähköjä, koska se voi olla hengenvaarallista. Sähköt saatiin kyllä sinne kuntoon sunnuntaihin menessä, mutta ei ollut aikaa siivota siellä enää ja turhaa ruveta taas ilmoittamaan ihmisille, että komento takaisin. Otettiin vieraat vastaan kahdessa satsissa. Eka satsi koostui kavereista ja heidän lapsistaan. Toinen satsi oli lähinnä vanhuksia.. siis isovanhhemmat ja heidän ikäluokkaansa enemmän. Eka vieras satsi (varsinkin se lasten touhaaminen) vei musta jo niin hyvin mehut, että  pilkin (taisin nukkuakkin hetken) aika vahvasti toisen vierassatsin kohdalla :D Tytär sai lahjaksi brion vaunut, jotka ovatkin olleet suuri hitti! Niitä tytär lykkäsi edestakaisin koko loppu synttäreiden. Vaunuihin tietysti pistettiin myös lajhjaksi saatu baby born nukke. Nukke sai myös vaatteita, tytär sai myös pari kirjaa, parit pussilakana setit, late lammas mopedilla ja poneja. Tarjoiluksi oli voileipäkakkua, karjalanpiirakoita munavoilla, joulutorttuja ja Late lammas kakkua! Oli pakko väsätä tyttärelle Late lammas kakku, koska hän on niin suuri lammas fani :)♥ Tytär simahti ennenkuin viimeiset vieraat lähti ja nukkuikin 3 tunnin päikkärit! Taisi olla uuvuttavaa juhliminen. Isäkin ehti n.tunniksi tyttären viereen nukkkumaan päikkärit kun vieraat oli lähteneet. Tarjottavista ei paljon jäänyt mikä oli ihan hyvä. Veljeni jäi synttäreiden jälkeen luokseni pariksi päiväksi, ettei tarvitse olla yksin ja ihan muuten vaan :)♥

Late lammas kakku. Hyvää oli!

Haaveri joita ei saisi sattua!

Meninpä sitten kaatumaan torstai aamuyönä. Paremminkin putosin sängystä. Menin sänkyyn, mutta asento oli huono, yritin tulla pois sängystä, jolloin tipuin lattialle polvilleni vatsa vasten sänkyä ja valuin siitä alas selkä notkollaan. Sain työnnettyä itseni kyljelleen sängyn viereen. Ajattelin jo hetken, että nyt en enää kävele metriäkään, mutta, koska tunsin jalkani niin osasin ajatella sen verran järkevästi, että ehkä ei niin suurta tuhoa tullut. Onneksi mulla oli puhelin käden ulottuvilla, että sain soitettua Riikalle. Riikka lähti heti tulemaan ja soitti ambulanssin matkalta. Huusin ja itkin kivusta, sen verran paljon se sattui sillä hetkellä! Ambulanssilla ei kestänyt kauaa tulla, mutta odottavan aika on pitkä. Ambulanssimiehet nosti mut ylös ja istahdin omaan pyörätuoliin. He pyysivät palokuntaa apuun, jotta saadaan nostettua mut pyörätuolilla ambulanssin kyytiin. Sama juttu sairaalaan päässä, että mut nostettiin pyörätuolilla kyydisstä pois.

Sairaalassa mut sitten pistettiin petipaikalle. Piti ensin odottaa, että he saa laitettuaa mulle lähetteen röntgeniin (ohjelmiston kanssa ongelmia). Aika pian sitten pääsinkin sisään. Ensin kuva selinmakuulta ja sitten kyljeltään. Hoitajat joutui auttamaan mua kikoajan, mutta nopeasti se oli ohi. Luulis, että kuvien katsomisessa ei mene kauaa, muuta niiden tulosten odottelussa meni kauiten. Tietysti lääkärillä on muitakin potilaita, ymlärrän kyllä.

Riikka meni juuri kanttiinniin hakemaan syötävää ja juotavaa kun lääkäri tuli. Lääkäri sanoi heti ensi töikseen, että haluaisi ottaa mut sisään kivunlievitykseen. Ilmotin heti, että ei käy. Mulla on riittävän vahvoja kipulääkkeitä kotonakin ja se selkäranka on muutenkin niin vaurioitunut syöväntakia. Lääkäri kysyi joudunko olemaan yksin johon vastasin totuuden mukaisesti, että en juurikaan ja äiti on nyt tulossa luoknseni. Lääkäi halusi nähdän vielä miten kävelen rollaattorin kanssa kun mainitssin itselläni olevan sellaisen, etten ainakan menisi heti taas kaatumaan kun hän on minut lähettänyt kotiin. Oli myös puhetta siitä, että voin ottaa enemmänkin pitkäkestoista kipuläökettä sekä lyhytvaikutteista. Lääköri sanoi, että itse varmasti tiedän parhaiten! :o Aika paljon sanottu arvauskeskuslääkäriltä. Ihmeiden aika ei ole ohi :) Niinpä pääsin kotiin parantelemaan haavojani....sen kun näkis.. Miksi pitää aina olla niin paljon ohjelmaa? Ensi viikon otan lungisti!!!

Elämän muutoksia

Perjantaina käytiin hakemassa mun uuteen asuntoon avaimet ja samalla mieheni ja lapseni näki asunnon ekaa kertaa. Poika olisi ollut heti jäämässä sinne, mutta toppuuteltiin, että ei nyt ihan vielä voi.

Lauantaina meillä oli ihan uusi hoitaja MLL:tä. Ihan mukava! Suunnilleen samanikäinen kuin me eli kolmissakympissä. Lapset tykkäsi hänestä ja tulivat tosi hyvin toimeen. Musta jopa paremmin kuin pari kertaa meillä ollen Minnan kanssa.
Veljeni tuli hakemaan mua ennen neljää. Nähtiin Riikka ja Riikan ex amarillon luona. Riikan ex siis majailee nyt vähän aikaa hänen luonaan. Amarilllo oli ihan tupaten täynnä, joten meidät laitettiin baarin puolelle syömään. Siellä ei kyllä ollut meidän lisäksi kuin pari ihmistä ja pyydettiin musiikkiakin vähän pienemmälle, että pystyi juttelemaan. Siitä mentiin leffaan katsomaan nälkäpelin kakkos osan. Riikan ex oli kattonut ekan osan edeltävänä iltana, ettei olisi ihan pihalla. Veljeni ei ollut nähnyt ekaa osaa, mutta onneksi siinä pysyy aika hyvin kärryillä mikä juttu on vaikkei olis ekaa osaa nähnytkään. Koko porukka tuli saattamaan mua kotiin leffaan jälkeen. Tuli siinä sitten idea, että kun sunnuntaisin ei yleensä ole mitään tekemistä kuten ei nytkään niin voisi sunnuntaina pakata ja viedä huonekaluja kämpille. Niinpä veljeni jäi yöksi Riikan luo.

Sunnuntaina sitten äiti, isä, Riikka ja veljeni tuli meille puolenpäivänaikaan. Mieheni kävi ennen sitä hakemassa yhden tv-tason. Miehet roudasi sohvan peräkärryyn sillävälin kun me muut tehtiin muita pakkaushommia. Pakkaamisessa meni n.3h. Eli aika nopsaa saatiin. Ei mulla ollutkaan tarkotus ottaa älyttömästi kamaa mukaan. Kaikki tarpeellisemmat. Samalla vaivalla sitten tuotiin mun sänkykin ja näin sitä oltiin extemporee muutettu uuten asuntoon. Mun ei tarvinnut tuoda omia kalusteita juuri kun kämppä oli kalustettu ja sain päättää mitä huonekaluja haluan pitää. Ainiin, sain ystävältä valkoisen hienon vitriinikaapin ilmatteeksi kun se oli hänelle tarpeeton :) Kiitos siitä!

Veljeni jäi vielä toiseksikin yöksi. Lähdettiin nimittäin maanantaina turkuun ikeaan ja veljeni asuu turussa eli jäi kotiin samaa matkaa. Toinen ystävä tuli kuskiksi ja avuksi myös ikeaan veljeni lisäksi. Riikka nyt tottakai oli mukana. Ensin pysähdyttiin myllyssä body shopissa käymässä kun mulla oli vartalovoide ja öljy loppu. Ostin molempia shean tuoksuisia. Nyt olis tietty ollut kaikkia joulu tuoksuja, mutta ei oikein iskenyt. Siitä mentiin suoraan ikeaan.  Ei oltaisi selvitty siitä reissusta ilman veljeni apua. Tuli sieltä mukaan vaikka mitä! Huonekaluja, tekstiilejä ja keittiö kampetta. Pitihän sitä käydä tietysti syömässä ikean lihapullatkin! Veljeni ja ystäväni sai nipin napin mahtumaan kaikki kamat volvon takakoppaan, mutta mahduttiin kuitenkin kaikki :D Kotona oltiin aika myöhään ja Riikka vielä kokosi kaikki huonekalut ja minä pistin keittiökamppeita pois kun tiedettiin, että lapset tulee seuraavana päivänä niin ovat kamat pois konteista. Pääsin nukkumaan kahden aikaa. Olin ihan väsy, mutta silti en oikein saanut nukuttua.

Tiistaina lapset oli tässä iltapäivällä muutaman tunnin kuten myös tänään. Kävin tänään ystävän avustuksella ostamassa lisää tarpeellista kamaa, mutta rahat loppui ikäänkuin kesken niin piti karsia osa pois. Ostin myös valkoisen joulukuusen ja siihen punaiset pallot. Lapset sai ripustaa pallot paikoilleen :) Tyttären synttärilahjat tuli ostettua samalla. Huomenna pitää ne pakata kuten myös tehdä sokerimassasta kakkua varten late lampaan pää.

Sairaalajakso ja ah niin ihana kotiinpaluu!

Nukuin ekan yön ihan hyvin. Pikkuhiljaa yötkin alkoi vaikeutua kun sain selkäni kipeäksi siinä sängystä. Tietysti yksi tekijä oli se, että ei tullut muutenkaan liikuttua niin paljon, toinen syy,että mulla itsellä on huomattavasti pehmeämpi sänky mihin olen tottunut. Lihakset veti ihan jumiin ja rintaranka on ruvennut kipeytymään  entisestään. Syitä voi vain arvailla kun siinä vartalon TT-kuvassa ei kai ollut mitään ihmeempää.

Lauantaina äiti ja isä tuli visiitille ennen kuin lupasivat hakea pojan yökylään. Melkein heti perään tuli Riikka ja yksi toinen ystävä. Olin pyytänyt tuomaan mukanaan mäkki mättöä kun niillä oli joku erikois hamppari ja muutenkin rauman sairaalan ruoka on oikeasti ihan ala-arvoista. Tiedän, että tollaisista tulee sanomista äidiltäni. En ollut väärässä tälläkään kertaa ja isäni vielä yhtyi edelliseen ja sanoikin "aika" pahasti. Riikka ryntäsi ulos huoneesta ettei ainakaan tulisi sanottua, pahasti. Äitini meni Riikan perään hetken kuluttua. Mieheni ja tyttärenikin sitten tuli samaan syssyyn. Tyttärelle oli noussut edellisenä iltana kuume ja muut painostivat käymään päivystyksessä kun juuri hänellä vasta loppui entinen antibiootti niin jos ei olisikaan tulehdus keuhkoissa mennyt ohi. No siinä sitten oltiin hetki ja vanhempani lähtivät hakemaan poikaa kotoa (joka siis ei ollut siellä yksin vaan MLL:n hoitajan kanssa :D). Me muut pääsimme jo kylmäksi päässeen mättö ruuan kimppuun.

Sunnuntaina olikin sitten joulukuun 1 päivä ja huomasin, etten ollut ostanut lapsille edes joulukalentereita. Olin vaan jotenkin kokoajan ajatellut, että onhan tässä aikaa vielä joulukuuhun. No pistin isälleni viestiä kävisikö he ostamassa lapsille kalenterit. Poika sai kinder kalenterin ja tytär haribo kalenterin. Tulivat lasten kanssa käymään sairaalassa ennen kuin veivät heidät kotiin. Riikka ja toinen ystävä tulivat taas käymään ja käytiin kahviossa. Oli pakko ostaa yksi bebe leivos vertailun vuoksi omiin. Voin sanoa, että on oma tekemät miljoona kertaa parempia mitenkään itseäni kehumatta. Munkin bebe leivoksissa olisi vielä nimittäin parannettavaa. Siitä tulikin mieleen, että lupasin niitä tehdä kun tervehdyn, mutta selkä on ollut niin kipeä, etten taida sitä nyt hetkeen rasittaa sen enempiä. Bebe leivosten tekemisessäkin on sen verran pikku näpertämistä, että 2h on yks hujaus. Sitten täytyykin opetella "uuden" uunin käyttö uudessa kodissa :/ Katotaan vaan meneekö aluksi kaikki ihan pieleen.. Iltapalaksi Riikka oli pyytänyt äitiään tuomaan mulle kasviksia ja dippiä ♥

Maanantaina taas samat vieraat ja Riikka oli illan mun kanssa kuten joka ilta sairaalassa.

Tiistaina äiti kävi yksin pikku visiitillä. Käytiin kahviossa äidin kanssa ja otin berliinin munkin silläkin uhalla, että sanominen tulee. Ei tullut aamupala jäi nimittäin köyhäksi kun joka armas aamu on samaa kaurapuuroa ja maidon kera. Kysyin, että saisko sen puuron kanssa jotain muuta. Kuulemma maitokin oli jo kahadettu puuron joukkoon! :o Hän sanoi, että jos sitten huomenna katsotaan uusiksi. Jätin koko puuron syömättä! Olisin jättänyt jo ihan periaatteestakin. Olisinhan mä sen pystynyt syömään kun kummastakin tykkään, mutta erikseen kiitos!

Keskiviikkona koitti viimein päivä kun pääsin kotiin viimeisen lääkkeen tiputuksen jälkeen eli jo aamupäivällä! Selkä oli taas niin kipeä, että oli pakko ottaa oxynormia vielä ennen lähtöä vaikka olin juuri aamulla pyytänyt sitä normi aamulääkkeiden päälle. Käytiin hakemassa Riikka samaa syssyä meille. Se ei uskonut, että täällä olisi siistiä kun mieheni on ollut keskenään lasren kanssa. En ihan täysin uskonut siihen itsekkään, mutta varmasti enemmän kuin Riikka. Täällä jopa oli aika siistiä!! Pojot siitä miehelle! Ehkä uskon nyt vähän enemmän siihen, että hän pärjää lasten kanssa kun minä muutan pois eikä niin, että rypevät täällä siinä itsessään. Pakko vielä sanoa loppuun, että oma sänky on maailman paras ♥

Lepäilemässä sairaalassa

Tiistaina kävin sytossa porissa. Maksa-arvo oli hiukan kohonnut viime kerrasta, mutta ei mitään paljon. Luulen, että olen syönyt vähän enemmän sokeria, että se johtuu siitä! Tarvis vaan koittaa pysyä erossa sokerista ja suosia sokerittomia herkkuja! Olin koko päivän taas ihan väsynyt. Illalla kuiteniin täyttelin kelan papereita, että sai sai ne pois päiväjärjestyksestä! Käytiin viemässä ne keskiviikkona kelaan kaupunkireissun yhteydessä. Meillä oli palaveri päiväkodilla mihin myös sossu osallistui ja Riikka. Siellä ei tullut esille mitään uutta. Lapset ovat omia reippaita itsejään. Otetaan uusi palaveri kun olen muuttanut niin, jos sitä kautta pystyisi helpottamaan lasten hoitoaikoja, koska siitä se päiväkodin johtaja taas jaksoi keuhkoa. Lähinnä ehkä helpotusta kaivataan yövuoroviikoille.

Huomasin keskiviikko aamuna oikeassa kädessäni ihomuutoksen ja soitin heti kotisairaalaan. Sieltä tultiin katsomaan kättä, ottamaan siitä kuvan ja ottamasn verikokeet. Epäilivät vyöruusua ja sitähän se sitten olikin. Eka tiputus suoraan suoneen oli heti iltapäivällä kun kotiuduttiin kaupungilta ja sitten illalla. Kaveri toi Riikan meille kun mulla oli taas ahdistava olo niin ei tarvinnut olla yksin ♥

Torstaina kotisairaala kävi aamulka klo.8.30 tiputtamassa ab:n, mutta lähtiessä ovi oli jäänyt huonosti kiinni ja Roki oli pääsdyt karkuun. Kotisairasla käbi myös klo. 15 ja 20.00. Riikka oli soittanut mun äidille huolissaan kun olin niin väsynyt janukahdellut melkein kesken lauseen. Kotisairaala oli samaa mieltä, että olin tosi väsyneen oloinen. Riikka  ehdotti, että jos kotisairaala järkkäis mulle paikan osastolta viikonlopuksi, että pääsisin huilaamaan kun tuskin saan huilata kun lapset on kotona. Vaikka mua väsytti pirusti niin olin luvannut tehdä pikkutytön synttäreille kuppikakkuja, joten illalla ne oli pakko väsätä kuorrutusta vaille valmiiksi. Riikka oli mun apurina ja teki mitä pyysin. Kyllä huomas, että kaikki ei ole kunnossa kun sekin otti jo niin voimille. Riikalle jäi kuorrutusten teko.

Perjantai aamuna kun kotisairaala tuli niin heti ilmoitti, että mulle on paikka osastolla 14 ja sinne on mentävä ennen klo.11, että lääkäri ehtii nähdä mut ennen kun lähtee. Se sopi hyvin kun mies oli sopinut kymmeneksi ajan pankkiin. Tulin siis sairaalaan huilaamaan ja ab:n tiputuskin sujuu paremmin kun anestesialääkäri kävi laittamassa tohon mun iv porttiin neulan niin saaadaan sitä kautta ab tippumaan. Ihan hyvä vaan, että saan täällä huilata. Sen verran nyt väsyttää! Katsotaan koska kotiudun. Onko se sitten tiistaina kun vyöruysun kuuri loppuu niin ei tarvii kotona tapella ja etsiä suonia aina.

Uusi aika elämässä

Perjantaina sitten viimein sain otettua rennommin ja lepäsin koko päivän. Sain vieraaksi vielä iltapuolella kaksi kaveria. Toinen kaveri lähti käymään työhaastattelussa ja Riikka jäi vielä siksi aikaa mun kanssa. Riikka teki meille ruokaa. Hyvää vaihtelua siihen kun koko viikon syönyt nuudeleita. Jaoin myös lääkkeeni kun ei ollut lapset paikalla sotkemassa ajatuksia ja kyselemässä. Kaveri tuli hakemaan Riikkaa ja ryhmähaastattelu oli kuulemma mennyt hyvin. Hän pääsikin sitten uudelleen haastatteluun ja sekin oli mennyt hyvin. Olen varma, että hän saa paikan, koska on tehnyt myyntityötä ennenkin ja super foodit ja muut terveelliset ruuat ovat hänen juttunsa! Kyseinen ystävä on muutenkin luonikas tyyppi niinkun raumalainen sanoisi..

Lauantaina meille tuli taas MLL:n hoitaja. Mieheni lähti hoitajan ja lasten kanssa paloasemalle kun siellä oli avoimienovienpäivä. Minä menin Riikalle. Riikalle tuli myös pari muuta ystävää ja lähdimme siitä käymään ulkona teellä. Menimme cafe salin joka on torin vieressä. Paikka oli tupaten täynnä, mutta ihmekös tuo kun torillakin oli jotain tapahtumaa. Kävimme tämän jälkeen kaupassa kun Riikka lupasi tehdä minulle ruokaa. Riikan luona torkahdinkin sohvalle ja nukuin sen aikaa kunnes ruoka oli valmista. Sen jälkeen meninkin kotiin, jotta ehdin olla vähänaikaa perheenkin kanssa ennen nukkumaanmenoa.

Sunnuntai aamuna lapset pölähtivät yhdessä yhtäkkiä alas! :o Poika totesi, että hän oli kokoajan siskon takana varmistamassa, että sisko ei putoa. Hehän olisivat pudonneet molemmat, jos tytär olisi pudonnut! Raukka vaan ei tajunnut sitä kun hän yritti vain huolehtua siskosta! ♥ Hän on aina niin ihanan huolehtiva isoveli! Meidän yläkerran rappusethan ovat todella jyrkät yläpäästään. Ensin on "normaalit" askelvälit ja loppuosa on jyrkkää pientä rappua, siinä saa aikuinenkin olla varovainen. Onneksi he pääsivät alas ehjin nahoin! Rupesin tekemään suklaa kakkupohjaa. Lapset katsoi sen aikaa lastenohjelmia/riehui ja kävivät välillä katsomassa mitä teen. Tämän jälkeen tein täytteen mihin tuli kermaa, vanilja sokeria ja sulatettua suklaata sekä mascarbonejuustoa. Pohjan kostutin frezza mokka juomalla mihin pistin joukkoon hieman piparminttuöljyä. Kakku sai tekeentyä jääkaapissa sen aikaa kun käytiin honkkarissa katsomassa tyttärelle synttärilahjoja. Näytin miehelle millaiset brion rattaat tyttö haluaa ja siihen baby born nukke. Samalla tuli ostettua itsellekkin jotain pientä. Kotona tein kakkuun suklaa kuorrutteen eli ihan vaan kermavaahtoa missä oli joukossa kaakaojauhetta. Kuorrutteesta tuli sen verran suklaisen tujua, että piti laittaa joukkoon jonkinverran stevia sokeria. Kakusta tuli kuitenkin hyvää! Ei ollut liian makeaa ollenkaan :)

Sitten siihen elämänmuutokseen. Sitä ne mun uneni tiesi. Kaveri kun pisti facebookiin yhdestä unestani, että se tarkoittaa uutta ajanjaksoa elämässä eikä välttämättä negatiivista. Olen nähnyt muitakin unia mitkä tarkoittavat vastaavaa. En lähde erikseen selittelemään tässä syitä miksi tähän päätökseen on tultu, mutta olen nyt käynyt katsomassa kahta eri kämppää. Eli olen muuttamassa omaan asuntoon. Kävin katsomassa kämppiä nortamonkadulla ja sorkantiellä. Nortamonkadun kämppä (samassa talossa 3 samanlaista asuntoa vuokratravana eri kerroksissa) oli tosi kiva ja tilava. Se oli siis kolmio. Ainut miinus oli, että hissille oli pari askelmaa ja suuri miinus oli se, että hissi on onnettoman pieni. Sellainen, että mahdun sinne pyörätuolin kanssa istuen pyörätuolissa nipinnapin! Ei tule onnistumaan eläminen niin! Eilen kävin katsomassa kämppää sorkantiellä. Se on kaksio. Kämppä on 1.kerroksessa ja maan tasalla mikä on erittäin hyvä! Sekä Riikka asuu siinä melkein vieressä! Kämppää vuokraa eläkeläis pariskunta. Allekirjoitin vuokrasopimuksen kyseiseen asuntoon heti, koska se on minun tarpeilleni juuri sopiva. Kämpän kunto on ihan ok. Kämppä on valmiiksi kalustettu ja saan pitää ne kalusteet asunnossa mitkä haluan. Joitain huonekaluja haluan pitää niin ei ole niin kiire ostaa kaikkia heti. Saan myös pitää käytössäni pesutornin joka on kämpässä. Se on kyllä tosi jees! :) Valitettavasti tiskikonetta sinne ei saa eli pakko tiskata :/ Siellä ei tainnut olla edes liitäntää tiskikoneelle ja sen verran pieni keittiö, ettei sinne olisi mikään tiskari oikein mahtunutkaan. No kun olen yksin niin tuskin tiskiä hirveästi tuleekaan. Pääsen viemään tavaroita asuntoon kahden viikon kuluttua. Alkaa olla aika ahdistavaa kotona ja stressiä pukkaa. Varmaan senkin takia olen niin väsynyt kokoajan. Vielä olisi käytännön asioita hoidettavana vaikka millä mitalla. Eikös ne hoidu seuraavien kahden viikon kuluessa.

Kakku. NAM!

Menoja, kovaa kipua sekä väsymystä

Heräsin sunnuntai ja maanantai välisenä yönä painajaiseen. Kuulin jotain rapinaa ja nousin ylös sängyn laidalle ja pistin valon päälle. Samassa kaijuttimen alta kirjahyllyn vierestä tupsahti hiiri piipittäen paikalle. Tosesin vain itsekseni, että talvi on tullut kun hiiret tuppaa sisään. Sama juttu joka talvi. Rambokin (meidän kissa) sattui olenaan ulkona. Tosin, jos vanhat merkit paikkaansa pitää meidän katti se vaan leikkii ruualla ja isäntä tai vaihtoehtoisesti kräpsä saa hoitaa itse hiiren tappamisen :D

Lähdin aamupäivällä kaupunkiin miehen kyydillä. Kävin kelassa Riikan kanssa viemässä minun työkyvyttömyyseläke hakemuksen. Kuitenkin siinä käsittelyssä kestää. Samalla käytiin kaupungintalolla ja cafe salissa syömässä salaatit. Jälkkäriäkin otettiin tällä kertaa. Inkivääriteetä ja jotkut ihanat suklaa leivokset! Illalla mentiin vesijumppaan äitini, Riikan ja Riikan äidin kanssa. Sen jälkeen mentiin syömään yhdessä, koska kaikki olimme syöneet aika huonosti päivän aikana. Ensin piti mennä pizzeria rivieraan, se olikin kiinni. Sitten meinattiin mennä La Bambaan, mutta sekin oli kiinni. Joten päädyimme amarilloon, se ainakin oli auki! :)

Tiistainakin olin kaupungissa hoitamassa asioita. Meidän piti mennä matkatoimistoon kyselemään risteilyjä, mutta juuri se asia unohtui muiden ohella vaikka se oli se pääasiallinen syy kaupunkiin menoon :D Voihan meitä lahopäitä! :D

Keskiviikkona Riikka meni heti aamulla sairaalaan ja pääsi jo kasin jälkeen leikkauspöydälle. Riikalla oli siis kasvain rinnassa, josta otettiin aijemmin neulanäyte minkä mukaan kasvain olisi hyvänlaatuinen. Kuitenkin Riikka halusi poistattaa kasvaimen varmuudenvuoksi. Leikkauksen jälkeen sanottiin, että todennäköisesti onkin hyvänlaatuinen, mutta kasvain vielä tutkitaan ja tulokset saa muistaaskseni parin viikon kuluttua. Riikalla on myös toisessa rinnassa kasvain,mutta sille ei tehdä mitään tällä erää. Kävin illalla Riikkaa moikkaamassa kun joutui jäämään tarkkailuun yöksi. Vein Riikalle tuliaisiksi itse aamupäivällä leipomiani bebe leivoksia, koska tiedän Riikan tykkäävän niistä kuin hullu puurosta :)

Olen nukkunut koko viikon yöt aika vaihtelevasti. Selkä särky on häirinnyt untani. Lääkärihän määräsi mulle diapamia (5mg) selkäjumiin, mutta eipä tuosta yhden tabun ottamisesta juuri ole apua. Niinpä kokeilin eilen illalla ottaa 2 pamia kerrallaa. Se auttoi hiukan paremmin. Otin yöllä 2 tablettia lisää. Senpä ansiosta nukuin loppuyön kuin tukki ja olin taas vaan lätännyt kellon kiinni ja heräsin klo.9.00. Kyllä lääkkeistä huolimatta saan öisin hieroa selkääni sen mitä yletän ja pystyn, jotta pääsen edes vähän paremmin vessaan ja hakemaan juotavaa. Suurin lihasjumi on vasemmalla puolella alaselässä sekä pakarassa, siihen yletyn hieromaan itse. Toinen jumi paikka on rintarangan molemmin puolin. Siinä on lihaksetkin kipeät sen takia kun syöpä on tehnyt niin suurta tuhoa rintarankaan ja itse rintaranka on tietysti sen takia julmetun kipeä. Kukaan kenellä ei ole samaa vaivaa voi tietää kuinka kipeää se tekee! Sitä kipua ei kestäisi ilman kunnon lääkkeitä. En tiedä vieläkään miten selvisin ajasta ennen mun diagnoosia. Se oli järkyttävää aikaa! Lihakset rintarangan molemminpuolin ovat oikein kosketusarat ja viime päivinä niin kipeä, että kipu heijastuu etupuolelle rintakehään kun hengittää. Olen joutunut ottamaan säännöllisesti nyt nopeasti vaikuttavaa särkylääkettä selkäkipujen takia :( Heti aamulla ysin maissa ja iltapäivällä viiden maissa. En tietenkään haluisi ottaa lisää särkylääkettä kun toleranssi kokoajan kasvaa, mutta ei mun kannata kituuttaakkaan väkisin kivuissa. Ei tästä maailmasta särkylääkkeet lopu, että sen puoleen.

Mun on pitänyt huilata koko viikko, mutta menossa olen ollut joka päivä. Väsyttää niin julmetusti kokoajan! Huomenna lupaan vaan lähötä ja huilata!

Salin salaatti.

Jälkkäri. NAM!

Riikalle tekemiäni bebe leivoksia. Namia tämäkin! :)

Laiskimuksen viikon kuulumiset!

Olenpa ollut vallan laiska kun en ole viikkoon käynyt täällä kirjoittamassa ja samalla myös huomasin, että en ole muidenkaan kirjoituksia lukenut. Ehkäpä tässä on ollut omassa elämässä viimeisen viikon aikana niin paljon mietittävää, että en ole ehtinyt miettiä näitä juttuja. Uudet tuulet ovat kai alkamassa elämässä ja uusi vaihe elämää. Tätä ne mun uneni tiesivät! Ehkä juttelen niistä uusista tuulista sitten kun se on ajankohtaisempaa.

Aloitetaanpa isänpäivästä. Meidän isi sai paljon lahjoja ja tietysti kakunkin vielä. Lapsilta mies sai pojan tekemän hienon ison kortin, tyttäreltä itse tehtyä sinappia (todella hyvää muuten!), lautasen mihin on painettu lasten käsien jälki ja vielä stonen boxin. Se päivä menikin lähinnä kyläillessä kuten yleensä tälläiset päivät. Käytiin ensin miehen isän luona, sitten minun vanhemmillani ja lopuksi vielä miehen papan luona. Kotiuduttiin vasta illalla. Oltiin kaikki ihan puhki kyläilystä. Toisaalta oli ihan mukavaa kyläillä kun minun ei tule sitä enää paljon harrastettua. Ennenvanhaa kun olin vielä terve niin ei ollut päivää kun ei oltaisi jossain kyläilty (siis minä ja lapset) :) Aina oltiin menossa :)

Maanantaina alkoi taas arki ja miehen yövuoroviikko. Vaan eipä se mennytkään ihan niin. Lapset meni kyllä ihan normaalisti hoitoon kun mies meni töihin, mutta tiistaina kun mies haki lapset niin tytär oli kipeänä :( Kuulemma yhtäkkiä noussut puolenpäivän maissa 40'C kuumetta :( Tytär oli todella itkuinen. Pistin heti supon ja tytär huilasi isän sylissä ja pupu kainalossa puolisen tuntia niin alkoi taas elämä voittaa. Luultiin, että nyt tyttärelle on tullut enterorokko mitä on liikkeellä päiväkodissa. Mies kävi kuitenkin lääkärissä tyttären kanssa missä selvisi, että hänellä on keuhkoputkentulehdus ja sai siihen antibioottikuurin. Ei mikään ihme, että tulehdus oli mennyt keuhkoputkiin, koska tytär on ollut pidemmän aikaa köhäinen. Jospa nyt menisi ohi.

Torstaina minulla oli lääkäri ja sytostaatti porissa. Yleensä aina ollut tiistaisin, mutta nyt torstaina sen minun ab kuurini takia. Odotin, että varmasti tulee huonoja uutisia vartalon TT-kuvasta ja varmasti maksa-arvot ovat pompanneet ylöspäin pidemmän syto tauon takia. No, toisin kävi!! Kuulemma maksan pesäkkeet oli hävinneet ja syöpä markkeri oli tullut rutkasti alaspäin! Samoin maksa-arvo oli laskenut 400-->183! Olin ihan ällikällä lyöty ja niin onnellinen tottakai! Hoito siis tehoaa! Uskon myös, että mun ruokavaliolla on merkitystä!! Olen vähentänyt sokerinsyöntiä rutkasti! Syöpähän rakastaa sokeria. Syön sokerittomia herkkuja. Juon joka aamu sitruunavettä, koska sitruunan pitäisi "huuhtoa" maksaa, juon myös joka aamu havupuu-uutetta mikä on super terveellistä sekä teen yleensä aamuisin smoothien missä on joukossa hamppuproteiinia ja inkivääriä. Myös hamppuöljy on hyvä. Sitä voi oikeastaan lorauttaa ruuan kuin ruuan joukkoon. Itse en oikein ole tykästynyt yhdenkään noiden makuun, mutta olen huomannut, että olen oppinut sietämään niitä makuja ja jopa tykkäämään hampun ja inkiväärin mausta. Huomasin, että inkivääri ja banaani sopii loistavasti yhteen! Siitä tulikin mun lempparia!

Kotiin kun päästiin porista niin otin tirsat, jotta jaksoin lähteä sinne joka torstaiseen syöpiksen vesijumppaan. En halunnut jättää sitä väliin kun viime viikolla jäi pakosta, mutta täytyy sanoa, että oli aika rankkaa syto päivän päälle. Jumpan päälle vielä käytiin kaupassa ostamassa kakkutarpeita kun minulta tilattiin yksi kakku ja kaveri kaipasi kakun teossa apua. Iltapalaa käytiin vetämässä hesessä mikä on kaupan yhteydessä. HYI HYI meitä! Juuri kun hehkutin hyvää ruokavaliotani :D No eipä sitä tule usein käytyä, joten sallittakoon tämä ratkeaminen :) Pakko kertoa tähän väliin liittyen kakkutarpeisiin. Vain mies onnistuu tässä! Edeltävänä päivänä mieheni kävi kaupassa ja lupasi ostaa ne kakkutarpeet jotka osaa. Lähtiessään hän kysyi, että mihin ihmeeseen tarvitsen 10 kermaa kun listassa luki 10x kerma. Vastasin, että teen kaksi kakkua joihin tulee sekä väliin, että päälle kermaa, että kyllä sitä kuluu. Kotiin kun mies pääsi ja aloin purkaa kasseja huomasin hänen ostaneen KUOHUkerman tilalle RUOKAkermaa :D Varmuuden vuoksi vielä pari ylimääräistä purkkia :D En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa :D En kuitenkaan voinut moittia, koska yritys oli kova, mutta olishan sitä luullut tajuavan, että nimenomaan kuohukermaa ostaa. Yleensä mies tykkää käyttää ruuanlaitossakin kuohukermaa, joten en tajunnut, että se olisi pitänyt erikseen kirjoittaa.

Perjantai aamupäivällä sitten leivoin lasten "avustamana" suklaa kakkupohjat valmiiksi. Lasten tärkein työ oli tietysti vatkainten nuoleminen! :) Iltapäivällä vähän ennen kuin kaveri tuli minun kanssani tekemään hänen kakkuaan aloin tehdä toisen tilauskakun täytettä. Poika oli minua auttamassa kun tytär leikki Riikan kanssa. Poika sai mm kostuttaa kakkupohjaa ja tietysti ne kaikkein tärkeimmät jutut oli vatkainten nuoleminen ja kipon puhtaaksi kraapiminen :) Kaveri tuli paikalle vähän ennenkuin sain tilauskakun täytteet laitettua, joten nakitin kaverin alkuun suklaan paloituksella. Loppu kakku tehtiin yhteistuumin ja hienohan siitä tulikin. Oli kiva leipoa kaverin kanssa yhdessä ♥ Tänään saatiin Riikan kanssa maistiaiset tuosta minttu-suklaa kakusta ja hyvää oli! Ei liian makeaa. Illalla kyllä todellakin tiesi selässään, että koko päivän oli tehnyt jotain! Muutenkin vähän selkälihakset olleet enemmän jumissa viimeaikoina ja varsinkin alaselästä vasemmalta puolelta niin alaselän lihas kuin pakarakin. Jumitusta varten lääkäri määräsi minulle tortaina porissa diapamia (5mg). Se kyllä kieltämättä hieman auttaa, mutta kyllä silti selkä kaipaa myös sen säännöllisen hieronnan! Olen itse öisin vessakäynnin yhteydessä koittanut öljyllä hieroa sitä sen mitä yletän ja pystyn. Vähän vaikeaahan se on! Riikka vitsailikin, että voin laittaa vähän pamia salaa hänen ja mieheni puuroon kun olen kyllästynyt heihin niin tulee heillekkin vähän parempi mieli ja kaikille hauskempaa :D  Itsellä on niin kova toleranssi lääkkeisiin, että yhden pamin ottaminen lähinnä hieman väsyttää. Ei tule mitään hihhuli oloa. Saa vaan entistä paremmin nukuttua mikä ei ole huono kun olen niitä painajaisia nähnyt.

Lauantai aamuna tein tilauskakun valmiiksi. Eipä siinä ollut muutakuin pursotus ja yleensäkin koristelu. Sain kakun juuri valmiiksi kun sitä tultiin hakemaan. Kismitti jonkin verran tuolloin aamulla kun minua ei oltu herätetty. Riikka ja mieheni tietysti ajatteli minun parastani, muttakun tänä aamuna olisi pitänyt herättää. Olin lätännyt vaan kellon kiinni seitsemältä ja jatkanut sikeästi uniani. Yleensä, jos lättään kellon kiinni niin herään uudelleen tyyliin vartin päästä, mutta nyt en. Nousin ylös varttia ennen kuin MLL:n hoitaja tuli. Kovalla kiirreellä siis vaihdoin päivävaatteet päälle. Aamulääkkeet kaikki tietysti ottamatta ja olisi kiva kun olisi särkylääkkeet alkaneet vaikuttaa ennekuin aloin vääntää kakkua. Noilla pitkäkestoisilla lääkkeillä kun kestää n.1,5h ennenkuin alkaa kunnolla vaikuttaa. Siispä jouduin heti aamulla ottamaan nopeasti vaikuttavaa särkylääkettä myös varsinkin kun nuo selkälihakset on temppuilleet viime aikoina. No kakku tuli tehtyä ja lähti eteenpäin. Se on kai pääasia. Iltapäivällä lähdin taksilla kaupunkiin ja käytiin Riikan sekä toisen kaverin kanssa amarillossa syömässä ja sen jälkeen katsomassa Diana leffa iso-hannussa. Pilkin puolet leffasta. En oikein tiedä oliko leffa tylsä vai minä väsy. Koitin siinä sitten syödä, jotta pysyisin hereillä :D Leffan jälkeen käytiin pissattamassa kaverin koira ja tultiin meille. Katsottiin tässä pihalla leffa (siis sen niminen leffa) ja taas sama homma, että minä pilkin/nukuin puolet leffasta :D Leffan jälkeen syötiin iltapalaksi vielä vohveleita ja suunnattiin nukkumaan. Lapset olivatkin miehen isällä yökylässä kun mies itse oli tura offissa ja kotiutui vasta tänään.

Tänään nukuinkin pitkään. Nousin kunnolla ylös vasta klo.10.30. Mitä nyt aamulääkkeiden jälkeen kävin puolentunnin välein pissalla, mutta sitä se nesteenpoistolääke tekeekin. Lähdettiin sitten Riikan kanssa puolenpäivänaikaan juuri kun mies oli tullut kotiin kaupunkiin. Käytiin Riikan ja Riikan äidin kanssa pyöränurmella syömässä kivikylän possua kun niillä oli synttärit siellä. Johan oli porukkaa liikenteessä! Possu oli hyvää! Siitä suunnistettiin Riikan luo missä päivän vietinkin. Riikalla itsellä oli pari menoa, mutta ei se mitään haitannut. Elpasin siellä Riikan sohvalla. Kotiuduin illalla puoli seitsemän maissa, lapsetkin oli sitten jo kotona :)

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!!

Pojan tekemä isänpäiväkortti ja tyttären tekemä makkara kortti mikä tuli sinapin mukana.

Kaverin kakku tyttöystävälleen. Makuna minttu-suklaa.

Tilauskakku. Makuna banaani-suklaa.

Amarillon tän kerran herkut :)

Leivonta kisa!

Keskiviikkona meille piti tulla vieraita, joten leivoin päivällä porkkanakakun kun porkkana kuppikakkujen tekeleistä jäi porkkanaraastetta. Eihän sitä voinut hukkaankaan heittää :D Vieraita ei sitten tosin saatu kun meillä oli informaatio katko. Minä luulin miehen sopineen jotain ajasta kun hän sopi senkin, että keskiviikko iltana ja mies taas luuli minun sopineen ajasta. Olimme siis molemmat poissa kotoa kun vieraat oli käyneet oven takana :( No onneksi he asuvat suht lähellä meitä ettei tullut hirveästi turhaa ajamista.

Torstaina jäi vesijumppa väliin tämän ruusun takia. Täytyy ottaa sen verran rauhallisesti, että paranee kerralla! Ei pääse sitten hoitovälitkään venumaan enempää! Yritin irrotella sokerimassasta tekemiäni kuppia ja tassia. Molemmat oli niin tiukasti kiinni, että hajosivat :( Teinpä siis uudet. Tällä kerralla pistin reilusti tomusokeria astian ja sokerimassan väliin, jottei pääse jämähtämään kiinni! Riikka tuli tänne mun ja lasten kanssa kun mies lähti työporukan kanssa risreilylle. Saatiinkin illalla vieraaksi tänne yksi kaveripariskunta ja mun toinen isoveli ♥ Isoveli olikin tässä niin pitkään, että lapset ehti mennä nukkumaan :)

Perjantaina Riikka kävi viemässä lapset päiväkotiin ystävän kyydittämänä. Saatiin ottaa päivä rennosti six feet undera katsoen ja torkkuen. Riikka kävi kylläkin jo kolmelta hakemassa lapset, ettei heille tullut pitkää päivää! Rupesin tekemään suklaa-kahvi cupcake:a kun Riikka lähti hakemaan lapsia jälleen ystävän kyyditsemänä. Sain ne juuri uunista ulos kun kotiutuivat. Illalla kun lapset olivat menneet nukkumaan Riikka otti järkkärillä kuvia mun luomuksestani sitä OBH nordica cupcake kisaa varten. Kupin sisään pistin aikaisemmin leipomani kuppikakun ja päälle tein marengin mihin ripottelin suklaajauhetta. Tassin viereen laitettiin niitä kuppikakkuja ja rekvisiitaksi vielä kahvipapuja. Tuli ihan hieno kuva kyllä! Kaikki äänestämään ja jakamaan mun kuvaa nimeltä chocolate cappuccino! http://www.verkkokampanja.fi/fb/obh/cupcake/web/ siinä linkki :) 

Tänään käytiin Riikan kanssa aamupäivällä kaupassa ostamassa huomista isänpäivää varten kortit, lahjapaperia ja kakku aineet. Riikka leipoi valkosuklaa-vadelma-juustokakun mun puolesta kun se on isännän lempparia. Mulla oli aamulla selkä niin jumissa, että tuli itku :'( Riikka hieroi sitä ja se onneksi auttoi. Senkin puoleen Riikka leipoi kakun, ettei minun tarvitse rasittaa selkääni ♥ Isäntäkin sai hieroa selkääni illalla kun kotiutui reissultaan. Mieheni ei ole oikein koskaan hallinnut tuota hieromapuolta vaikka kuinka olen koittanut opettaa :D No nyt se meni ihan kohtalaisesti. Tosin kauaa ei tarvinnut hieroa kun miehellä on sen verran raju tyyli, että olisi vaan ruvennut sattumaan enemmän. 

Hyvää isänpäivää kaikille isille! Olkaa ylpeitä saadessanne olla isiä!

Porkkanakakku :P

Suklaa-kahvi cupcake.

Valmis sokerimassa kuppi missä sisällä cupcake ja päällä marenki sekä suklaajauhetta.

Kisakuva!

V-lopun kuulumisia, arkea ja lisää leivontaa!

Lapset oli viikonloppuna yökyläilemässä. Tytär oli minun vanhempieni luona ja poika oli Riikan luona. Lauantai ilta meni päivystyksessä sen käteni kanssa. Minun ja mieheni piti käydä syömässä kahdestaan ulkona tuolloin, mutta se jäi väliin lääkäri reissun ansiosta. Riikka tuli minun mukaani päivystykseen ja hänen äitinsä oli sen aikaa poikani kanssa Riikan luona. Pääsin tarkkailuhuoneeseen petipaikalle odottelemaan lääkäriä kun soitin jo etukäteen, että en pysty sairauteni takia istuskelemaan ja odottamaan. Raumalla kyllä taidetaankin tietää minun tapaukseni hoitohenkilökunnan kesken niin arvauskeskuksessa kuin minervassakin. Ensin otettiin verenpaine ja lämpö, sitten lääkäri kävi joka totesi heti kädessä olevan ruusun. Määräsi verikokeet, jotka tultiin ottamaan hetken kuluttua. Ruusuhan se ja ab kuuria pukkasi. Harmi vaan kun apteekki ehti mennä kiinni ennenkuin saatiin kuuri ulos ja minäkin kuvittelin, että hyvin se voi odottaa seuraavaan päivään. Eipä mitään muutakuin tuli vaan pirun kipeäksi yön aikana! Onneksi kotisairaala pääsi tuomaan ekat napit aamulla niin sain kuurin alkuun. Sinä päivänä särkyä oli, mutta sitten se meni onneksi ohi. Minulla piti olla tänään lääkäri ja syto mitkä peruuntui tämän ruusun takia. Voin sanoa, että harmittaa ihan hirveästi, että tämä syto tauko pitenee varsinkin kun mun maksa-arvo on yleensä tauon aikana kohonnut niin pelottaa kohoaako se millaisiin lukemiin nyt? Tietysti toivon, että ei kohoaisi tai jos kohoaa niin hyvin vähän, että syto voidaan antaa. Harmittaa myös se lääkärin lykkääntyminen, koska kuulen vasta sitten vartalon TT-kuvan tulokset. Nyt sitten joutuu jännittämään sitäkin pidempään :( Kuuri loppuu 13.11 niin minulle tulee uusi aika postissa tuon päivämäärän jälkeen.. siis uusi aika on tuon päivämäärän jälkeen. Odotan myös niitä verikokeiden tuloksia mitkä otetaan aina ennen porin reissua. Siitä vähän ehkä näen onko ollut jotain vaikutusta tuolla sokerin välttelyllä ja sitruunaveden sekä havupuu-uutteen juomisella.

Sunnuntaina käytiin sitten miehen kanssa kahdestaan syömässä kun edeltävänä iltana se jäi väliin. Oltiin rauman vanhassa kellarissa. Otin jotain possun piffiä missä oli päällä pekonia ja maustevoi, lisukkeena lohkoperunat, sipulirenkaat ja kasviksia. Kaikenkaikkiaan oikein hyvää. Kastiketta jäin kaipaamaan, perunat ei maistunut oikein millekkään ja olivat kuivia. Pihvi sen sijaan oli täydellinen! Niin ahneesti rupesin sitä syömään, että meinasin tukehtua heti ekaan suupalaan :D Onneksi en tukehtunut! Olisi ollut vähän noloa kuolla syövän sijaan pihviin :D Ruokailun jälkeen käytiin hakemassa poika ja suuntasimme kotiin. Vanhempani toi tyttären kotiin hetken kuluttua kun me olimme kotiutuneet. Tyttärellä ainakin oli ollut kova ikävä kun niin innoissaan ja ilosta huutaen juoksi isin syleilyyn :) Siinä on oikein isin tyttö! Pojaltakin tytär haki kovasti huomiota. Tytär tekee ihan kaiken perässä mitä poika tekee, hän on tyttären suuri idoli :) ♥ Toivonkin, että he pysyvät aina yhtä hyvissä väleissä ja pitävät toistensa puolia! Minä ja isoveljeni oltiin aina kuin paita ja peppu ja tuntui kivalle kun naapurin tyttö joskus sanoi, että hän on oikein kateellinen kun me ollaan niin hyvissä väleissä veljen kanssa ja pidämme aina toistemme puolia. Hän haluaisi, että hänelläkin olisi samanlaista siskonsa kanssa. En ollut ennen sitä edes tajunnut koko asiaa, mutta niin se oli ♥ Kuitenkin, haluaisin, että meidän lapsemme olisi myös aina yhtä hyvissä väleissä!

Maanantaina miehellä alkoi aamuvuoroviikko mikä tiesi lapsille taas pitkiä päiväkoti päiviä :( Olivat maanantaina kotona vasta puoli kasin maissa illalla. Ehdin nähdä tytärtä tunnin (menee aikaisemmin nukkumaan kun poika) ja poikaa puolitoista tuntia. Kova oli ikävä! Olisin voinut kauemminkin viettää aikaa heidän kanssaan ja varmasti lapsetkin olisi, mutta toisaalta he tarvitsevat unensa eikä sillekkään oikein mitään voi, että tuppaa nuo miehen työpäivät venumaan. Samaa rataa mentiin tänään ja käytiin vielä saunassa niin meni vähän turhan myöhään molempien nukkumaanmeno. Tytärkin oli niin poikki, että itki vaan :( Onneksi ainakin perjantaina heillä on lyhyt päivä. Yleensä lasten käytöksestä näkee kun he joutuvat olemaan paljon hoidossa ja kaipaavat extra paljon huomiota. Sanomattaankin tuo on selvää. Raskastahan se on lapsille. Päiväkoti on heidän työpaikkansa. Olisi niin ihanaa kun itse pystyisi olemaan enemmän lasten kanssa, ettei heidän tarvitsisi olla niin pitkää päivää, mutta sillehän emme voi mitään, että en pysty heistä niin täysvaltaisesti huolehtimaan oman tilani takia. Pystyn toki auttamaan jossain pukemisessa ja lämmittämään ruokaa tai antamaan välipalaa. Voin tehdä tuollaisia pikkuasioita. Joskus sekin harmittaa suunnattomasti kun haluaisin tehdä enemmän, mutta en pysty/jaksa.

Leivoin maanantaina aikani kuluksi kauan suunnittelemiani porkkana kuppikakkuja. Niistä tulikin oikein meheviä ja hyviä. Päälle tein taas kuorrutteen. En omasta mielestäni saa kuorrutteista niin nättejä kuin toivoisin. Vaatii vielä harjoittelua ja uusia tyllia. Nyt minulla on kertakäyttöisiä tyllia pari. On perus tähti ja pyöreä pää. Sitten minulla on vaikka minkä muotoisia pienen pieniä tyllia. Ne ovat liian pieniä! Paitsi johonkin mini kuppikakkuihin.
Maanantai-tiistai välisenä yönä sain kuningas idean hbo nordican cupcake kisaa varten! Yleensä saan öisin parhaat leivonta ideat! Sain idean tehdä sokerimassasta kupin ja tassin, kupin sisään laitan cupcake:n jonka päällystän marengilla ja ripottelen siihen päälle suklaajauhetta. Teemana on siis cappuccino. Riikka lupasi ottaa luomuksesta kuvan järkkärillään. Kuvaan meinasin laittaa kupin lisäksi vielä suklaa cupcake:n kuorrutteella. Huomenna siis ehkä leivon suklaa-kahvi cupcake:a sekä porkkana kakun illan vieraita varten kun porkkanaraastetta jäi porkkana kuppikakkujen leipomisesta. Sokerimassa kupin liimaaminenkin olisi ohjelmassa. Siihen kun tein erikseen korvan ja pohjan niin ne pitää liimata yhteen. Katsotaan sitten jätänkö sen kokonaan valkoiseksi vai mahdollisesti maalaanko siihen jotain. Jos en jaksa tehdä kaikkea tuota huomenna niin varmaan ehdin leipoa suklaa-kahvi cupcake:t torstainakin, koska silloin vasta Riikka tulee meille kameransa kanssa. Siitä sitten lisää seuraavalla kerralla :)

Porkkana cupcake.

Sokerimassa kuppi ja tassi tuloillaan.

Ruusu

Kerroinkin jo aikaisemmin kuinka sain oikean käteni kipeäksi torstain jumpasta. No sepä paljastuikin ruusuksi sen sijaan, että olisi ollut tavallista lihaskipua! Eilen aamulla huomasimme käden ihon punoittavan ja sanoin sen olevan kosketusarka. Mietin, että katsotaan mihin suuntaan se menee niin menen sitten lääkäriin. Illalla tulin kuitenkin siihen tulokseen, että parempi kun käy näyttämässä. Soitin ensin rauman terveys (eli arvaus) keskukseen asiasta ja kerroin, että en voi sairauteni takia istua kauaa. Minulle luvattiin petipaikka. Lähdinpä siis taksilla arvauskeskukseen ja matkalla poikkesimme ottamassa Riikan kyytiin. Pääsin tarkkailu tilaan petipaikalle. Hoitsu otti ensin verenpaineen ja lämmön. Lämpöä minulla hieman olikin. Tässä taudissa on "hauskaa" kun ei sitä oikein edes huomaa, jos on pientä lämpöä. Lääkäri kävi katsomassa minua ja sanoi heti, että se on ruusu, mutta otetaan verikokeet asian varmistamiseksi. Niinpä minulta otettiin verikokeita. Ruusuhan se ja sain antibioottikuurin suun kautta vaikka normaalisti pitäisi heti aloittaa suonensisäinen antibiootti tiputus. Kaiken kukkuraksi apteekki ehti mennä kiinni ennen kun päästiin sinne. Nyt ruusu on yön aikana levinnyt ja minulla särkee jo käden lisäksi kainalo, rinta ja selkäpuoleltakin :( Mieheni totesi illalla nukkuvansa niin pitkään kun uni maittaa eli ehkä soitan kotisairaalaan, jos toisivat minulle lääkettä! Alkaa olla aika ankea olo!!

Sitruuna pikkuleipiä ja jumppailua

Olen nukkunut hieman paremmin yöt ja uni on maistunut päivisinkin. Pahaa unta olen nähnyt vain pari kertaa. Vähän pelottaa ja hirvittää johtuuko mun väsymys korkeasta maksa-arvosta ja onkohan se noussut entisestään. Alkuviikosta sen kuulee kun mulla on lääkäriaika porissa.

Olen vähän hölmö kun saatan nähdä unta jostain leipomisesta koko yön. Tiistai-keskiviikko välisenä yönä leivoin unissani koko yön sitruuna pikkuleipiä. Niinpä keskiviikko iltana kun olin yksin oli pakko leipoa murotaikina ja sitruuna täyte. Enempää en jaksanut tehdä sillä erää. Jätin pipareiden paiston seuraavalle päivälle. Torstai aamupäivällä paistoin piparit ja niiden jäähdyttyä täytin ne. Tein vielä siihen päälle tomusokerikuorrutteen. Juhliin, jos tekee noita niin saa tehdä kyllä kaksinkertaisen annoksen ellei jopa kolminkertaisen (ohje kinuskikissan sivuilta). Tein kylläkin isommalla muotilla, joten sen takia pipsuja ei tullut ihan niin paljon kuin ohje väitti.

Keskiviikko aamuna kävin äitini kanssa vesijumpalla. Jumppaohjelmassa oli jonkin verran kiertoliikkeitä selälle, niitä sitten sovelsin itselleni sopivammaksi. Kesken jumpan vielä tuli kauhea pissahätä niin oli vähän hankala olo :D Sitä se nesteenpoistolääke teettää mitä otan aamuisin, koko aamupäivän saa ravata vessassa. Jumpan jälkeen käytiin äitini kanssa cafe salissa syömässä salaatit. Äitini ei ollut ennen käynyt siellä. Sieltä saa kyllä ehdottomasti rauman parhaat salaatit. Illalla sain vieraita kylään ja samalla totesimme, että tyttäreni on päästänyt koiran livohkaan kun luulin koiran olevan hihnassa ulkona vaan eipä ollutkaan. No, pistinpä sitten viestiä ehy:lle niin facebookiin kuin kännykkäänkin, että meiltä on koira omilla teillään. Ei kuulunut mitään koirasta koko illan aikana kun yleensä aika nopeasti joku kyläläisistä soittaa perään. Koira ilmestyi oven taa neljältä yöllä. Mieheni sattui olemaan juuri eteisessä kun oli vähän aika sitten kotiutunut yövuorosta. Luulen Rokin nähneen, että isi on menossa kotiin ja hipsinyt perässä. Hyvä kun kotiutui ehjin nahoin. On tuolla niin synkkää ja musta koira vielä. Oli poika väsynytkin. Nukkui melkein koko seuraavan päivän.

Torstaina pääsinkin syöpiksen vesijumppaan vaikka luulin sen jäävän väliin. Kaveri pariskunta lupautui lapsenpiiaksi, jotta pääsen jumppaan Riikan kanssa♥ Tällä kerralla oli uusi jumppaohjelma ja uutta muusiikkia. Se meidän vetäjä on jotenkin hauska tapaus ja aina hänellä on jotain huvittavaa musiikkia, kuten Macarena :D Jokatapauksessa uusi ohjelma oli ihan kiva. Vähän enemmän olisi saanut olla jalkaliikkeitä. Käsiliikkeitä oli paljon ja tein niitä niin antaumuksella, että sain oikean käden haban kipeäksi! :D

Sitruuna pikkuleipiä.

Leipuri hiiva ja TT-kuva

Viikonloppuna tuli leivottua cupcake:a kun oli vähän tekemisen puutetta. Lauantaina leivottiin sitruunan makuisia halloween kuppikakkuja. Tein niistä oranssi-mustan värisiä. Poika halusi auttaa, joten hän sai voidella silikonimuotit vaikkei ne oikeastaan voitelua olisi tarvinnutkaan. Käytin leivonnassa stevia sokeria ja taas sain todeta, että se ei ole oikein hyvä ainakaan tälläiseen leivontaan. Kuppikakuista ei tule kuohkeita vaan kovia :/ Illalla tein kuppikakkuihin koristeet sokerimassasta. Kummituksia, hämähäkkejä, kurpitsoja ja hautoja. Sunnuntaina leivoin mansikka kuppikakkuja jossa päällä mansikka kuorrute ja turkinpippuri rouhetta. Yhdistelmä oli ihan ok, mutta ei minusta mitenkään erityisen hyvä. Illalla käytiin koko perheen voimin amarillossa syömässä (+Riikka). Riikka lopetti lihattoman lokakuunsa tuohon ja otti ripsejä. Ei se parista päivästä kiinni ole!

Eilen olin Riikan kanssa rauman sairaalalla vartalon TT-kuvassa. Ensiviikolla mulla on lääkäriaika niin kuulee missä mennään nyt tämän syövän kanssa. Mua vähän jännittää ja hirvittää mitä se mun maksa sanoo kun viimeksikin oli noussut se maksa-alat arvo. Mua on myös väsyttänyt ehkä vähän enemmän. Uni maistuis entistä paremmin. Olen nyt koittanut kovasti juoda sitruunavettä ja havupuu-uutetta joka päivä. Muutenkin koittanut syödä terveellisemmin ja enemmän vihanneksia. Ne kun ovat vielä ksiken lisäksi hyviä :) Kuvauksen jälkeen käytiin syömässä lounas salaatit cafe salissa.

Mies palasi töihin pitkän sairausloman jälkeen. Yövuoroviikolle suoraan. Tietää lapsille pitkiä hoitopäiviä :( Vähän käy sääliksi niitä meidän pikku murmeleita! Onneksi ei ihan koko viikkoa joudu olemaan pitkiä päiviä kun Riikka oli tässä meidän kanssa yhden yön. Tänään kuitenkin lapset vain piipahtaa kotona ja joutuvat takaisin päiväkotiin :( No onneksi viikonlopusta on tulossa lapsille mukava. Ei siitä sen enempää vielä.

Sokerilakko on mennyt ihan ok. Makeutusaineilla varustettua herkkua olen syönyt. Stevia salmiakkia ja eilen makeutettua suklaata. Taisin kylläkin saada siitä suklaasta maha vaivoja :/ Hyvälle se maistui kuitenkin ja enemmän salmiakki addiktina se stevia salmiakki on ihan sairaan hyvää!

Halloween cupcake.

Mansikka-turkinpippuri cupcake.

Lohi, oliivi, leipäjuusto salaatti. NAM!

Stevia salmiakki!

Shoppailua ja jumppailua

Päätettiin keskiviikkona miehen kanssa, että lähdetään käymään raisiossa kun on haettu lapset päiväkodista. Ilma oli niin kurja, että ilta oiisi varmasti tuntunut pitkältä kotona neljän seinän sisällä. Ensin pojat kävivät yhdessä maasturi liikkeessä. Oltiin paikalla 10 min ennen sulkemisaikaa. Palvelu oli kuulemma ynseää. Johtuiko siitä, että pojat oli viime tipassa paikalla vai siitä, että mies kyseli "tyhmiä" niinkun hän itse sanoi, en tiedä. Siitä suuntasimmekin myllyyn. Mies ja lapset meni käymään myllysdä olevassa maasturi liikkeessä ja minä kävin sillävälin the body shopissa ostamasssa itselleni ja Riikalle vartalovoidetta. Uutuutena oli valija ja hunaja. Otin hunajaa ja persikkaa sekä shea öljyä mitä voi käyttää vartalolle, kasvoille ja hiuksiin! Öljy imeytyy nopeasti eikä jätä ihoa öljyisen tuntuiseksi! Tuo shean tuoksu vielä on niin ihana! Sain kaupan päälle vielä pienen purkin hunaja vartalovoidetta, jonka annoin äidilleni. Sen jälkeen käytiin syömässä siinä Rico's ravintolassa. Lapsetkin jopa söivät reippaasti. Tytär hieman huonommin kun poika, mutta haaskuun ei juuri jäänyt heidän yhteisestä annoksestaan mistä olen tyytyväinen! Yleensähän siinä tuppaa lasten kanssa käymään kiin, että ruokaa jää kun lapsia kiinnostaa enemmän joko leikkipaikka taikka juoman juominen. Lapsille luvattiin, että kun syö reippaasti niin mennään leikkipaikalle hetkeksi. Ruokailun jälkeen kävimme nopeasti kapphallissa kun se oli samassa kerroksessa. Sieltä kävin vain nopeasti ostamassa yhden takin Riikalle minkä tiesin hänen haluavan, mutta hänellä itsellään ei ollut varaa ostaa kyseistä takkia silloin paria päivää aikaisemmin kun käytiin rauman kapphallissa. Se oli myös kiitos siitä kun hän käy meillä auttelemassa niin kodinhoidossa kuin lastenkin hoidossa♥ Niinpä suuntasimme siitä lasten leikkipaikalle kun kerran tuli lapsille luvattua. Mieheni kävi sillävälin ostamassa antennijohdon ja matkajuomaa kun me olimme lasten kanssa leikkipaikalla. Hyvin lapset pysyi lähettyvillä ja tottelivat. Lopuksi jouduin komentamaan vähän suuremmalla äänellä kun karkasivat sellaisen kolikoilla toimivan auton kyytiin vaikka sekin oli ihan leikkipaikan vieressä. Lapset tietysti simahti loppumatkasta autoon ja hirveä kiukku kun päästiin kotiin. No kyllä ne lapsetkin sitten rauhoittuivat ja simahtivat yläkertaan loppujenlopuksi. Kello oli varmaan illalla yhdeksän maissa kun kotiuduttiin.

Torstain kohokohta oli taas syöpiksen vesijumppa. Tällä kertaa olin siellä äitini kanssa. Menimme tilaussaunan sijasta tällä kertaa naistenpuolelle siitä syystä, että siellä on enemmän tilaa kulkea pyörätuolin kanssa. Ohjelma oli sama kuin viime viikolla kuten myös musiikki sama mitä tällä meidän vetäjällä on ollut jo niin kauan kun me olemme jumpassa käyneet. Kuulemma seuraavalla viikolla uudet kujeet. Sitä odotellessa! Jalat tuntui jotenkin raskailta koko torstai päivän.. kuten on tuntunut nytkin. Johtuneeko väsymyksestä. Taisin muuten tehdä liiankin hyvin kaikki liikkeet jumpassa kun oikea takareisi alkoi kiukutella. Vihlasi aina välillä! Äitini hieroi mun selkää ja tuota kipeytynyttä takareittä vielä ennenkuin lähti kotiin. Se kyllä auttoi ja hieronta on yleensä aina kivaa :)♥

Tänäänkin olin kaupungissa miehen kanssa. Kauppareissu kesti käsittämättömän kauan kun tuttuja tuli kokoajan vastaan! Olin ihan loppu kun päästiin viimein kotiin :D Miten siellä olikin niin paljon tuttuja puolenpäivän aikaa.. no hyvä on. Yksi heistä on siellä töissä ja melkein loput oli eläkeläisiä eli tottakai he olivat kaupassa puolenpäivänaikaan :D

Leikkimässä :)

Kaloja katsomassa.

Pikaisia kuulumisia

Päätin aloittaa sokerittoman kuukauden! On tullut vedettyä ihan liikaa kaikkia herkkuja! Täytynee siis himmata leipomisiakin tai pakastaa niitä, jos leipoo. Tämä tulee olemaan mulle kova haaste, koska olen aina ollut nimenomaan sokerin perään ja suolaisista en niin välitä. No, tahdonvoimalla vaan ja ajatellen mun maksa-arvoja! Sokerihan ei tee hyvää syöpäpotilaalle, joten toivon tämän vaikuttavan positiivisesti myös jälleen nousseeseen maksa-arvoon! Harmittaa tuo maksa-arvon nousu vaikka se onkin "vain" 400 pintaan niin ei sen tarvis enää nousta! Täytyy varmaan ruveta juomaan säännöllisesti taas sitä havupuu uutetta vaikka se onkin pirun pahaa. Kuten myös sitruunavettä kun sitruunan pitäis olla maksalle hyväksi! Sitäpaitsi sitruunavesi on ihan hyvääkin :) Nytkin tekee mieli sitruunavettä kun ajattelee! :)

Terveisiä porista! Myrkkyä suoneen!

Leivontaa!

Olen taas hurahtanut leivontaan. Suunnittelen jatkuvasti mitä haluan seuraavaksi leipoa ja voin tutkia reseptejä netistä vaikka kuinka kauan kerrallaan! Tein keskiviikkona bebe-leivoksia. Olen suunnitellut kokeilevani niitä jo pidemmän aikaa ja nyt tein. Kova väkertäminen niissä on, mutta on ne hyviäkin!  Pohjista tuli aika paksuja kun ne turposi enemmän kun oletin, täyte meinasi jäädä löysäksi, mutta sain sen pelastettua ja tomusokeripäällisen meinasin pursottaa päälle, jotta tulos olisi kauniimpi. Toisin kävi! Sitä tuli niin vauhdilla, että sotku siitä tuli :D Onneksi maku oli ihan hyvä niissä leivoksissa. Itseasiassa niin hyvä, että perjantaina oli pakko tehdä toinen satsi ja edellisistä virheistä viisastuneena. Tällä kertaa onnistuin hieman paremmin ja bebe-leivoksista tuli kauniimpiakin. Kyllä niitä sitten väkersinkin yhteensä 3 tuntia! Huomasin muuten, että cupcacke kilpailu oli jo päättynyt :( Olin katsonut ajan väärin. Aijon silti kokeilla eri kuppikakkuja! Dooleys/baileys cupcake, mansikka-turkinpippuri cupcake ja suklaa cupcake missä on voikreemin päällä vielä oikea suklaa kuorrute suklaasta ja öljystä! Myös porkkana cupcake on kokeiltavien listalla ja marianne cupcake! Teinpä tässä yhtenä päivänä sokerimassasta pikku porkkanoita niin voi koristella sitten ne porkkana cupcake:t. Tein myös ihan perus kukkasia. Piti vaan tehdä jotain sokerimassasta ennenkuin ne kuivahtaa piloille tuolla kaapissa. Avattuja paketteja kun olivat. Tarvis varmaan käydä ostamassa oikein urakalla leivonta tarvikkeita ja koristeita. Ens viikolla sitten, jos alotan ton kuppikakkujen väsäilyn.

Torstai iltana oli taas syöpäyhdistyksen vesijumppa mihin on aina must päästä. Tälläkin kerralla oli kiva jumppa ja niin mieltä virkistävää! :) Huomaa aina seuraavana yönä, että on käynyt jumpassa kun nukkuu hieman paremmin. Olen taas viimeaikoina herännyt joka yö painajaiseen. Oli se sitten pelottava tai muuten mieltä pahoittava uni. Ehkä sitten olen jotenkin ahdistunut tai jotain.. alkaa vaan ärsyttää ihan tosissaan :( Toivotaan ensi yölle parempaa unta! 

Käytiin tänään Riikan kanssa leffassa katsomassa leijonasydäntä. Voin suositella kaikille, oli hyvä leffa!

Eka satsi bebe-leivoksia.

Toinen satsi bebe-leivoksia.

Lähikuvaa.

Pikkuporkkanoita ja kukkia.

Kukkia.

Sitä sun tätä ja vaikka mitä

Eipä ole kauheasti ollut mitään valittamista lastenosalta vaikka putket korviin pistettiinkin. Lähinnä Waltsu maininnut muutaman kerran, että kurkku on kipeä kun kitarisat nappastiin pois samalla reissulla. Jätkä oli hieman nälkäinen ekat päivät kun piti syödä vain viileitä tai kylmiä ruokia sekä pehmeitä ruokia eli oltiin tyyliin jogurtti, jäätelö linjalla. Kyllä kelpasi kunnon lämmin kotiruoka kun sitä sai vaikka toki oli kivaa kun sai syödä paljon jäätelöä :D Tyypit oli ollut aika pöllyssä herättyään ja varsinkin tytär oli ollut oikein kiukkuinen (muutenkin tempperamenttinen tapaus) eikä halunnut lainkaan syliin vaikkei pysynyt pystyssä. Voin vaan kuvitella sitä huojumista kiukkuisen tytön osalta :D

Oltiinkin tuolloin perjantai iltana Riikan kanssa hänen serkkunsa pojan 8v syntymäpäivillä piipahtamassa. Tarjoilut oli mitä ihanampia! Varsinkin muffinit oli mun suosikkeja! :) Oltiin myös lauantai iltana samaisessa paikassa, mutta tällä kertaa aikuisten pippaloissa. Nimittäin Riikan serkun 30v juhlat oli kyseessä, pitäähän sitä pyöreitä juhlia! Itse olin tietysti ihan limppari linjalla kun en voi lääkkeiden kanssa juoda mitään alkoholia. Siinä nyt ei mitään menetä vaikkei juokkaan. Toki sitäkin kaipaa kun ennen johonkin lähdettiin niin pynttäydyttiin ja samassa juotiin jo pohjia. Joskus on mukava oikein laittautua. Nyt ei paljon laittauduta :/ Tästä naamasta ja kropasta mitään enää saa! Vietiin synttärilahjaksi tälle suur uusioperheen äidille lahjakortti hierontaan niin pääsee vähän nauttimaan ja rentoutumaan :) Lähdin itse juhlista jo parin tunnin oleilun jälkeen kun piti mennä vielä iltasella käymään miehen isovanhempien luona juomassa 62v hääpäivä kaffet. Vaikken kahvia juokkaan enää niin teetä kuitenkin.

Sunnuntaina aamupäivällä mies ja miehen isä teki loppuun edellispäivänä alottamansa harjakaton pellityksen ja uuden antennin asennuksen. Miehen isän naisystävä katsoi sen aikaa lasten perään ja olivatkin melkein sen kokoajan ulkona. Iltapuolella lähdettiinkin kaveripariskunnan luo kylään, ettei kokoajan kökitä vaan kotona. Olikin tosi mukavaa käydä heillä kylässä! Sen jälkeen käytiin hakemassa vähän pitsaa ja kebabbia sekä Riikka. Tosi terveellinen iltapala :D

Maanantaina käytiin vesijumpalla äitini ja Riikan kanssa. Oli aika huono jumppa nyt :( Oli tosi paljon kiertoliikkeitä selälle mitä minä en oikein pysty tekemään tämän syöpäselkäni kanssa. Piti soveltaa tosi paljon. Ei ehkä sitten ollut ihan niin tehokasta. Torstaista jumppaa taas odotan, se on luultavasti selkäystävällisempi! Tämän jälkeen käytiin syömässä ABC:llä. Lounaspöydästä löytyi perunamuusia, jotain paistinperunoitako ne oli, uunimakkaraa, rapupiiraita, kanaa ja keitettyjä kasviksia. Tietysti myös alkusalaatti. Kana oli täysin rutikuivaa, se jäi kyllä melkein kokonaan syömättä. Muusi ja uunimakkara oli parasta! :) Illalla väsättiin Riikan kanssa tuulihattuja kun ei olla moisia tehty koskaan ennen. Ihan hyviä tuli! Muutenkin taas leivonta innostus nostaa päätään ja meinasin huomenna kokeilla viimein tehdä bebe leivoksia mikäli en ole ihan väsynyt tämänpäiväisesta sytosta. Onneksi sen pystyy tekemään vähän vaiheissa niin välissä voi huilata. Meinasin myös osallistua OBH Nordican järjestämään cupcake kisaan mistä voi voittaa heidän yleiskoneensa. Sellaisen haluaisin, mutten ole raaskinut ostaa niin, jos kävis mäihä ja voittaiskin :D Täytyy nyt sitten leipoa eri makuisia ja näköisiä cupcake:a ja valita niistä oma suosikki. Ideoita otetaan vastaan!

Näin viimeyönä kamalinta unta ikinä!! Nimittäin unessa poikani kuoli :'( Iso itku tuli kun säpsähtäen heräsin ja olisi tehnyt mieli siltä istumalta mennä halimaan poikaa! Unta piti tietysti heti tulkita ja katsoa netistä. Se voisi tarkoittaa uuden ajanjakson alkamista. Tiedä nyt sitten uskonko mihinkään uni ennusteisiin. Voisiko elämässä olla mitään kamalampaa kuin menettää oma lapsi? En pysty kuvittelemaan. Mieleen vaan tuli, että voiko lapsen elämässä olla mitään kamalampaa kuin menettää oma vanhempi ja minun lapseni joutuvat kokemaan tuon. On niin kamalaa ajatella sitä tuskaa, jonka he joutuvat kokemaan :'( Minä pääsen ns. helpolla kun minä en jää tänne suremaan. Toivon, että perheeni saa suuresti tukea kun minusta aika jättää! Turha sellaisia tosin on etukäteen murehtia, mutta toki tälläisiä asioita tulee sillontällöin mieleen kun sairaus on kuitenkin kokoajan läsnä.

Tuulihattuja mansikka kauravispi täytteellä.