maanantai 7. heinäkuuta 2014

Viimeisiä sanoja..

Heippa bloggerilaiset. Ajattelin nyt kirjoitella vähän kun en tiedä miten paljon jaksan jatkossa kirjoittaa. Motivaatio elämään on nollassa. Olen lopen kyllästynyt elämään. En jaksaisi enää mitään :( Haluaisin jo lähteä pois ja mielestäni olisin sen ansainnutkin. Mulla on vaan jatkuvasti kipuja, varsinkin, jos teen jotain niin sitten. Maksa kipuilee myös, mutta eipä se ihme kun maksa-arvot ovat korkeat. Ruoka ei oikein maistu ja on hieman paha olo. Vatsa on aika pinkeä maksan takia. Olen itkenyt usein, koska oloni on niin turhautunut tähän kaikkeen ja haluaisin jo pois :'( En tiedä miten pääsisin täältä pois, mutta toivon hartaasti, että se tapahtuu pian. En jaksa enää ajatella muita. Sitten on hyvä olla kun nukkuu pois. Tuntuu, että elämäni pyörii vain vessassa käynnin ja ruokailujen ohessa. Ei se mitään elämää ole :(

23 kommenttia:

  1. Hei Jenna, Olen seurannut blogiasi ja meillä on yhteisiä tuttujakin. Kohtalosi on järkyttänyt minua suuresti. Mielestäni olisit ansainnut jo pääsyn kivuttomaan paikkaan missä kaikki on hyvin. Voimia lopputaistoon ♡ Sinulla on upea tukijoukko.

    VastaaPoista
  2. Rohkeutta ja jaksamista sinulle, niin pitkäksi aikaa kuin niitä tarvitaan.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kommenteistanne :) Toivotaan, etten joutuisi kovin kauaa kärsimään enää tästä sairaudesta!

    VastaaPoista
  4. Voimia loppumatkallesi, rakkaita ja lämpimiä muistoja läheisillesi. Sydämestäni toivon, että olosi pian helpottaa ja uni ikuinen vie rauhallisesti mukanaan. <3

    VastaaPoista
  5. Kiitos Jenna siitä, että olet jakanut elämääsi kanssamme. Kohtalosi on koskettanut minua syvästi ja olen vihainen ja järkyttynyt siitä, että kukaan ammattilainen ei huomannut tautiasi silloin, kun se olisi vielä ollut hoidettavissa. Toivottavasti asianosaiset joutuvat vastuuseen virheestään, vaikkakaan se ei enää mitään muuta.
    Olet todella upea ja urhea nuori nainen ja olen ihaillut asennettasi pitkin matkaa. Olet opettanut minulle ja varmasti monelle muulle paljon elämästä ja siitä, mikä on tärkeää. Hyvää Matkaa Jenna; jään kaipaamaan Sinua <3

    VastaaPoista
  6. Voi Jenna, mitä osaisin sanoa. Tärkeimpänä tällä taipaleella olen itse pitänyt omaa halua elää, ja tiedän että kun se hiipuu ei voi olla kauaa jäljellä. Pystytkö puhumaan näistä ajatuksistasi suoraan läheisillesi?
    Lähetän sinulle sylikaupalla hyvää oloa, kauniita ajatuksia ja lohtua. Ota vastaan rauhallisesti se mitä jokainen uusi päivä tuo. Kiitos että olet jaksanut jakaa ajatuksiasi, olet minun ja varmasti monen muunkin mielessä jatkuvasti.
    <3

    VastaaPoista
  7. Tiedäthän Jenna, että kenenkään ei tänäpäivänä tarvitse kärsiä syöpäkivusta, vaan se on aina hoidettavissa; lääkkeitä ja keinoja löytyy aivan varmasti. Älä siis suostu turhaan sietämään kipuja. Kivunhoito voidaan toteuttaa kotisairaanhoidon toimesta myös kotiin. Olet ajatuksissa <3

    VastaaPoista
  8. Hei Jenna, olen seurannut blogiasi mutta vasta nyt kommentoin ekaa kertaa. Paljon voimia sinulle ja läheisillesi. Kiitos että olet kirjoittanut meille ajatuksiasi ja jakanut ihania ruoka- ja leivontavinkkejä. Älä suostu kärsimään kipuja vaan vaadi kunnon lääkitys. Toivon että löydät vielä ilon aiheita ja saat rauhassa nukkua pois kun on sen aika. Kiitos sinulle :)

    VastaaPoista
  9. Olin aiemmin kuullut sinusta mutta vasta muutama päivä sitten löysin blogisi ja luin kaikki alusta lähtien. Ei tätä kuivin silmin voinut lukea. Näin kahden lapsen isänä tuntuu raastavalta ajatella toivetta helpotuksesta loppumattomien tuskien päättymisestä ja äidinrakkauden tuomaa huolta lapsista. Toivon sinulle ja läheisillesi voimia matkallasi kohti luonnon suurta kiertokulkua.

    VastaaPoista
  10. Oma henkioppaasi, enkelisi, on läsnä ja vierelläsi taukoamatta. Häneltä saat avun. Rakkaudella Siskosi Merja.

    VastaaPoista
  11. Miten Jenna voi nyt? Vieläkö on elossa?

    VastaaPoista
  12. Enkeli hiljaa vierellä kulki,
    tarttui käteen silmät sulki,
    syliinsä kietoi siivillään.
    Kuiskasi hiljaa – lähdetään.

    Olet tärkeä.
    Muistaen vertaissisko.

    VastaaPoista
  13. Jenna Rantajoki 27.3.1987- 18.7.2014.

    Kiitoskia tuestanne ja myötäelämisestä Jennan sairauden aikana.

    Kirre Koivunen

    VastaaPoista
  14. Voit itkeä hänen lähtöään
    tai iloita hänen elämästään.

    Voit sulkea silmäsi
    ja rukoilla että hän palaa
    tai avata sydämesi ja nähdä
    sen minkä hän jätti jälkeensä.

    Sydämesi voi olla tyhjä
    koska et enää näe häntä,
    tai sen voi täyttää rakkaus,
    jonka yhdessä jaoitte.

    Voit kääntää selkäsi huomiselle
    ja elää menneessä
    tai voit iloita huomisesta
    menneen voimalla.

    Voit joko muistaa vain sen,
    että hän on poissa,
    tai vaalia hänen muistoaan
    ja antaa sen elää.

    Voit antaa kyynelten huuhtoa
    hänen muistonsa mielestäsi
    tai tehdä niin kuin hän haluaisi:
    hymyillä, avata silmäsi,
    rakastaa ja jatkaa elämää.

    VastaaPoista
  15. Osanottoni läheisille ja myös Riikalle.

    VastaaPoista
  16. Paljon voimia läheisille, eritoten lapsille surussa. Riikka! Teit hienoa työtä, sydämmellä! Kaltaisesi ystävä oli Jennalle suuri rikkaus!

    VastaaPoista
  17. Lämmin osanotto ja paljon voimia suureen suruun ♡

    VastaaPoista
  18. lämmi osanotto ja voimia läheisille ❤

    VastaaPoista
  19. Lämmin osanottoni ja voimia lapsille, perheelle ja läheisille suuressa surussanne. Jenna tuli läheiseksi, vaikka en Häntä koskaan tavannutkaan. Suuresti arvostin tätä urheaa, nuorta naista, joka jaksoi jakaa positiivisuutta vaikean tilanteen keskelläkin. Riikka, olit selvästi Jennan tuki ja turva. Teit kaikkesi ja enemmänkin. Sinä olit todellinen Ystävä <3

    VastaaPoista
  20. Jenna, kivut ovat nyt pois. Muistosi elää ikuisesti. Elät lapsissasi. <3

    VastaaPoista