torstai 26. joulukuuta 2013

Jouluaatto

Heräsin klo.4.00. Kävin vain vessassa ja hieroin hieman alaselkä/pakara seutua. Jatkoin unta siihen asti kunnes heräsin klo, 6.40. Musta se oli tarpeekssi lähellä klo.7.00, että voin ottaa vitamiinit. Seuraavaksi kello soiman kasilta jolloin on aamulääkkeiden aika.  Tein itselleni aamu smoothien kun sitä en ollut tällä kertaa tehtyt valmiiksi.

Kotisairaala tuli käymään ysin maissa niinkun aavistelinkin vaikken enää asukkaan vermuntilassa. Sinne he tulivat aina aamulla ysin maissa. Ehkä se sitten on se "mun" aika. He toivat sidostarpeita kun olin pyytänyt paria haavaumaa varten. Tosin tuli vääriä sidostarpeita kun koneelle oli laitettu vain jotain, että sopivia sidotarpeita. No mistä he olisivat voineet tietää. Sieltä sitten tuli sellaista tosi pitkää meporex laastaria mistä voi leikata sopivan kokoisen palan. Muuten olisikin tosi toimiva, mutta kun meporexissa on niin huono liima, että se ei pysy kiinni ollenkaan :( Noh. Annoin kotisairaalalle lupaamani kotiavaimen, ettei tarvitse aina olla avaamassa ovea kun käynneistä kuitenkin aina sovitaan etukäteen. He kävivät tiputtamaassa laatikosta sisään oikeanlaisia sidostarpeita. Kotikäynnillä jättivätkin jo sorbet nauhaa.

Rupesin heti kotisairaalan lähdettyä väsäämään Riikan kummitädille lupaamaani pukki kakkua. Kakku oli jo koristelua vaille valmis. Tehtiin se Riikan kanssa edeltävänä iltana jääkaappiin odottamaan. Siinä kävi vaan pikku moka kun Riikka teki täytettä sillävälin kun minä olin pohjan kimpussa ja sitä tehtiin kaksikertainen annos, niin että toinen puoli on ihan meille syötäväksi ja sinne koko satsin joukkoon meni sitten liivatteet. A siitä olisi pitänyt ottaa toinen puoli pois ennene liivatteen laittoa ja B nyt liivatetta oli puolet liian vähän, joten mietitytti pysyykö kakku kasassa. Ajattelinkin kakkua kasatessa irtopohjavuokaan, että onpas tätä täytettä reilusti kunnes Riikka väläytti, että pistin sitten meidän syötävät rahkatkin sinne kakun väleihin. No siihen minä totesin, etten tajunnut sitä kun luumurahkan joukossa on ne liivatteet. Meinasi oikein kinan poikasta tulla. No, aamulla sitten jännityksellä kippasin kakun kakkualustalle. Hieman löysähköä se oli, mutta kasassa pysyi. Ajattelinkin, että eikös se saada pysymään kasassa kun on ollut yön kylmässä. Tämän jälkeen vatkaamani kerma päälle ja leikkaamaan tekemästäni vaahtokarkista joulupukin lakkia. Sokerimassasta tein pukille silmät. Ne olisi voinut olla kyllä vähän hienommat :D Parran, hiukset ja lakin tupsun pursotin kermalla.

Tällä välin Riikan äiti ja minun äitini olivat ehtineet tulla kylään. Riikan äiti toi minulle aamupalaksi riisipuuroa, joten söin sitä kun sain kakun koristeltua. Riikka ja Riikan äiti lähtivät laitilaan joulun viiettoon. Minä otin pikku tirsat ennenkuin mieheni tuli hakemaan minua. Äitini oli sen aikaa tässä minun kanssani. Mentiin mieheni ja lasten kanssa mieheni isän luo viettämään joulua.

Ensimmäisenä alkoi ruuan lämmitys ja pöydän kattaus. Laatikoita oli vaikka mitä, tietysti kinkku, sillejä,savukalaa, rosollia, lihapullia ja mieheni tekemää jotain makkara juttua, mitä en edes uskaltanut maistaa. Ruokaa oli riittävästi ja se oli hyvää! Lapsetkin söi ihan ok. Tytär söi pelkkää kalaa :D Pääasia kai, että söi. Olivat vedelleet kuulemma aamulla molemmat ison satsin riisipuuroa, joten ei ihme jossei ruoka kunnolla maistunut vielä.

Ruokatarpeet kun saatiin pois olikin vuorossa joulupukin vierailu! Ensin poika ei uskaltanut käydä avaamassa ovea, mutta kun pukki pääsi olkkariin ja istuskelemaan niin jo poika meni pukille juttelemaan. Tytärtä ujostutti ja ehkä vähän pelottikin aluksi. Poika oli heti innokkaana auttamassa pukkia lahjojen jaossa! Hetken vierestä katseltua tytärkin rohkaistui ja meni auttamaan lahjojen jakamisessa. Hauskasti kaikki paketit, jotka tytär ei tiennyt kelle menee niin vei miehen veljelle, samoin kuin kaikki tyhjät muovipussit :D Lahjojen jaon jälkeen poika uskaltautui jopa joulupukin syliin!:) Tytär sen sijaan ei uskaltanut. Vähän yritetiin, että lapset olisivat laulaneet pukille, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Poika ei ole niin kovin laulaja tyyppiä kuin tytär, mutta tytärtä taas ujostutti niin paljon, ettei siitä laulamisesta mitään tullut. Ehkä ensi vuonna. Poika antoi pukille jopa halauksen ennen lähtöä, tytär ei edelleenkään lämmennyt :D

Sitten alkoikin se lahjojen avaaminen. Aika paljon lapset sai lahjoja, mutta ei mitään läjäpäiten. Näin sen kuuluu mennäkkin. Kyllä sieltä sentään taisi löytyä mieluisiaki lahjoja. Parit lahjat tuotiin minun luokseni mitä oli useampi vastaava. Yhtään täysin samaa lahjaa ei onneksi ollut. Ehdottomat suosikit kuulemma on ollut pojalla legot ja tytöllä leikki-imuri joka myös imee.

Itse sain lyhdyn ja siihen kynttilän ja body shopin vanilla vartalovoiteen sekä käsisaippuan. Etukäteen olenkin saanut sitä sun tätä. Lahjojen avaamisen jälkeen pyysin miestäni viemään minut kotiin. Alkoi selkä jo sen verran kipuilla ja puutua. Pari särkylääkettä otin ennen. Muut jäivät vielä saunomaan. Laittivat saunan lämpeemään kun lähdin.

Äiti tuli luokseni illaksi ja yöksi. Ei tarvinnut olla yksin. Riikka tuli vielä piipahtamaan oman joulunvieton jälkeen ja meni sitten omaan kotiin nukkumaan.

Joulupukkikakku luumurahka täytteellä.
Lahjaksi saamani lyhty.
Tässä yksi etukäteislahja. Ostin itse itselleni teen haudutuspannun♥

maanantai 23. joulukuuta 2013

Lasten viikonloppu

Lauantai aamupäivällä lapset tuli luokseni. Oli siis minun ja Riikan viikonloppu. Tytär lähti kylläkin mummilaan yökylään aamupäivän aikana ja poika jäi yksin tänne meidän kanssa. Varmaan näin aluksi ihan hyvä. Leivottiin ruskeita pipareita kun tytär oli lähtenyt. Se ei jaksanut tänä vuonna kiinnostaa niin kauaaa kuin edeltävinä, eikä se tietysti ole niin kivaa kuin koristelu. Käytiin viereisessä päiväkodin pihassa leikkimässä ennenkuin tulee pimeää, sain minäkin vähän raikasta ilmaa. Kyllä siitä huolimatta vaan väsytti. Tietysti kova annos kipulääkettä väsyttää, syto väsyttää ja lapset vie mehut aika tiiviisti. Tähän lausahdukseen poikani totesi, että  he juovat kaikki minun mehuni :D Ulkoilun jälkeen oli vuorossa pipareiden koristelu. Niitä hän sitten koristeli isälle, vaarille, papalle, Empulle... ja kelle kaikille, kun en enää muista :D Hienoja tuli kuitenkin. Waltsu kävi vielä illalla saunassa Riikan kanssa Riikan luona. Sitä ennen Riikka kävi kuntosalilla ja yksi kaveri pariskunta oli tässä sen aikaa. Tuli asennettua vessan peilikaappi vihdoin paikalleen ja mun sänkyni viereen seinään yksi kahva mistä saan tukea kylkeä kääntäessä kun se on niin vakeaa tuon kipeän selän takia. Totesinkin jo melkein heti, että kahva on kyllä tuossa tosi hyvä! Kiitos vielä näistä asennuksista!

Sunnuntaina puolenpäivän aikaan tytärkin kotiutui ja leivottiin hänen kanssaan lisää pipareita  (niin ja meillä ei muuten käytetä mitään valmis taikinoita, yöks). Tämä homma jaksoi kiinnostaa tytärtä vielä vähemmän kun poikaa edellispäivänä, koska onhan se nyt ihan tyhmää kun taikinaa ei saa syödä mielinmäärin. Poikaa taas jaksoi kiinnostaa paremmin homma kun edeltävänä päivänä. Paiston jälkeen oli koristelun vuoro. Tälläkin kerralla sama homma, tytärtä ei jaksanut kauaa kiinnostaa, mutta poika koristeli vaikka kuinkamonta piparia. Eipä niitä sitten hirveästi jäänyt ilman koristeita mikä,ei haittaa ollenkaan :) Kaikki ei tykkää kuorrutteesta kuitenkaan ja poika tietysti pisti reilulla kädellä. Ei sentään niin reilulla kädellä kun edellisvuosina :D Tämän jälkeen alkoikin lasten keskuudessa kauhea huuto ja juoksu ralli. Taisi olla ikävä toisiaan! Meillä aikuisilla kylläkin meinasi lähteä järki siinä touhussa ja eräiden varoitteluiden jälkeen jäähyjäkin jouduttiin jakamaan meiningin laannuttamiseksi. Voin kertoa, että kyllä tuli otettua makeat tirsat sen jälkeen kun mies oli kolmen maissa hakenut lapset!

Kuumeilua ja asioiden hoitoa

Torstai, tyttären virallinen syntymäpäivä ♡

Heräsin torstai aamuna ikävään olotilaan. Epäilin, että mulla saattaisi olla kuumetta kun olo oli ihan sellainen :( No, olihan sitä lämpöä sitten hieman, nimittäin 38,2'C. En varmaan paljon pienempää lömpöä huomaiskaan kun peruslämpötila sairastumisen jälkeen on ollut siinä 37'C paikkeilla. Ilmoitin asiasta miehelle kun lasten piti tulla minun luokseni muutamaksi tunniksi niin mies ilmoitti, että poikakin on kuumeessa! Pojalla olikin ihan reippaasti lämpöä kun oli jopa 39,2'C. Poika oli oksentanut sänkyyn niin ensin luultiin, että olisiko oksennustautia, mutta taisikin vaan oksentaa liman yskimisen takia. Onneksi! Ei mitään oksutautia tarvita! Se on ihan hirveää ja jos itse sattuisin sen saamaan niin luultavasti siitä tulisi sairaalareissu kun tarvitsen paljon nestettä.

Minulle soitettiin ja kysyttiin sopiiko tuoda uuden hellan n.klo.13.30-14.30 välillä. Olin sanonut vuokranantajalle hellan huonosta hapesta ja hän oli heti hommannnut uuden kotiin kuljetettuna ja asennettuna! :o Näitä vuokranantajia on varmasti harvassa kun homma toimii sutjakkaasti ilman mutkia. Olen ollut erittäin tyytyväinen vvuokranantajaani! Yritänkin antaa kiitosta takasinpäin :) Minulla oli tietysti varattuna pankki aika klo.15.00 niin kyllähän sen arvasi, että tuo hella tulee juuri silloin. Onneksi äiti ja isä oli tulossa käymään. Alunperin veljeni piti lähteä viemään minua ja Riikkaa pankkiin, mutta jonkun pitäisi olla myös kotona hellan asennuksen ajan. Niinpä tehtiin niin, että äitini lähti viemään minua ja Riikkaa pankkiin ja isäni ja veljeni jäi "valvomaan" hellan asentajaa. Pankissa saatiin hommat siihen malliin kun näillä näkymin pitikin.

Perjantaina olo oli jo parempi. Varmaan minun lääkkeisiini vakituiseksi lääkkeeksi lisätty burana piti kanssa lämmön poissa. Burana tukee tota vakituista pitkäkestoista kipulääkitystä. Täytyy sanoa, että kyllä se paikkansa pitää kun en oikein uskonut siihen. Buranahan määrättiin minulle jo kesällä kun para-tabs ei vissiin sovi napapiikkini kanssa.

Mieheni tuli hakemaan minua iltapäivällä kun meille oli varattuna aika lastenvalvojalle. Siellä nyt ei tullut mitään yllättävää. Yhteishuoltajuus, itse päätetään tapaamis päivät ja elatuskelpoisuuteni on 0. Eli kela maksaa jonkun pikku summan per lapsi/kk. Mennään tarkastuttamaan toi elari asia sitten uudelleen kun minulla alkaa tulla helmikuusta eläkettä. Samoin sitten pitää tarkastuttaa kelalta saamani asumistuki.

perjantai 20. joulukuuta 2013

Sytostaatti joka ei mennyt ihan putkeen!

Olin tiistaina taas porissa sytossa. Heti kun pääsin lääkintähuoneeseen niin mulle tultiin sanomaan, että lääkäri haluaa nähdä mut ennen sytoa. Tuli heti sellainen olo, että noniin, nyt on arvoissa jotain epäilyttävää ja saan huonoja uutisia enkä sytoa ollenkaan. Odottelin 1,5h lääkärille pääsyä. Siellä ei sitten onneksi tullutkaan huonoja uutisia. Mun lääkäri vaan halusi puhua jatko hoidosta ja kysellä mun vointia kun sattui se kaatuminen. Sovittiin siis jatko hoidosta mikä on sama kun viimeksi toisen lääkärin kanssa sovittiin. Päivämäärät vaan vähän muuttui.

Lääkäriltä päästyä piti antaa syto ihan normaalisti, mutta jostain syystä iv portti ei antanut verta takaisinpäin. Eli portista laitetaan neulan asennuksen jälkeen suolaliuosta sisään ja sitten vedetään takasinpäin, jotta nähdään, että portti toimii molempiin suuntiin. Mulla on aina toiminut portissa paremmin pitkä neula kun niitä on kahta kokoa. Noh. Varmaan kolme eri hoitsua kokeili porttia (pitkällä neulalla) ja joka kerta sama homma, että ei antanut verta. No eipä siinä auttanut muu kuin lähteä kärrämään röntgeniin missä varjoaineen avulla katsotaan, että portti on paikallaan. Kyllähän se portti sitten oli paikallaan ja neste meni ihan normaalisti sisään, joten saatiin lupa tiputtaa syto. Takaisin kun päästiin lääkintähuoneeseen niin nyt kävi niin, että ei meinannut nestekkään mennä sisään. Hoitsut sitten päätti, että kokeillaan vielä sitä lyhyttä neulaa. Se sitten pistettiin. Sittenkin meni neste sisään aika huonosti. Kokeiltiin miten tippa alkaa tippua. Kyllähän se alkoi tippua, mutta tietyissä asennoissa ei tippunut mikä oli hämärää. Olin sitten kyljelläni koko tiputuksen ajan, jotta saatiin kaikki myrkyt tiputettua. Olin kyllä tuossa kohtaa ohjelmaa niin väsynyt, että nukuin koko tiputuksen ajan! Luulen, että rauma on mokannut jotain, koska he viimeksi on porttia käyttänyt ja raumalla ei edes ole käytössä nuo portit. En olisi antanut edes laittaa koko neulaa silloin, mutta kun tiesin, että se anestesia lääkäri in käyttänyt vastaavia portteja ennenkin. Joku hoitsu siis on mokannut jotain tai se oli liian kauan "auki" eli neula paikallaan. Toivottavasti portti toimisi ensi kerralla taas normaalisti! Kaiken tämän häsläyksen takia olin sairaalalla 6h. Normaalisti, jos tiputus on nopea niin siinä menee 2,5-3h. Eli tuplaten jouduin olemaan paikalla.

Tämän jälkeen mentiin porukalla syömään iso karhuun kiinalaiseen buffet pöytään. Ruoka oli taas ihan jees. Jotenkaan en välitä niin tulisesta ruuasta. Tulee vaan kauhea jano! Siitä mentiin ostamaan muksu massiin tyttärelle joululahjoja kun mies ei ollut oikein osannut ostaa mitään hänelle. Ostettiin talutettava koira, "elektrolux" imuri ja prinsessa setti missä on 3 paria prinsessa kenkiä ja tiara. Luulisin, että prinsessa setistä tytär on ihan liekeissä kun kotonakin pitää aina sovitella kenkiä :) ♥ Piipahdettiin vielä H&M:llä ostamassa tytölle pikkupöksyjä niin saadaan opetella kuivaksi. Nyt kun innruvennut olemaan vaippa kuiva päivisin ja myös yön jälkeen kun käyttää vaan pissalla ennen nukkumaanmenoa.

Tyttären syntymäpäiväjuhla

Vietimme sitten tyttären syntymäpäiväjuhlia minun luonani vaikka alunperin juhlat piti viettää isän luona missä olisi ollut ehkä hieman enemmän tilaa..
No, mutta kun myrskytuuli oli kaatanut puun ja tietysti juuri sille pienelle pätkälle mihin ei laaitettu maakaapelia! Sähköt kyllä toimi, mutta oli sekaisin eli oli ns. 0-vika. Silloin ei saa missään nimessä käyttää sähköjä, koska se voi olla hengenvaarallista. Sähköt saatiin kyllä sinne kuntoon sunnuntaihin menessä, mutta ei ollut aikaa siivota siellä enää ja turhaa ruveta taas ilmoittamaan ihmisille, että komento takaisin. Otettiin vieraat vastaan kahdessa satsissa. Eka satsi koostui kavereista ja heidän lapsistaan. Toinen satsi oli lähinnä vanhuksia.. siis isovanhhemmat ja heidän ikäluokkaansa enemmän. Eka vieras satsi (varsinkin se lasten touhaaminen) vei musta jo niin hyvin mehut, että  pilkin (taisin nukkuakkin hetken) aika vahvasti toisen vierassatsin kohdalla :D Tytär sai lahjaksi brion vaunut, jotka ovatkin olleet suuri hitti! Niitä tytär lykkäsi edestakaisin koko loppu synttäreiden. Vaunuihin tietysti pistettiin myös lajhjaksi saatu baby born nukke. Nukke sai myös vaatteita, tytär sai myös pari kirjaa, parit pussilakana setit, late lammas mopedilla ja poneja. Tarjoiluksi oli voileipäkakkua, karjalanpiirakoita munavoilla, joulutorttuja ja Late lammas kakkua! Oli pakko väsätä tyttärelle Late lammas kakku, koska hän on niin suuri lammas fani :)♥ Tytär simahti ennenkuin viimeiset vieraat lähti ja nukkuikin 3 tunnin päikkärit! Taisi olla uuvuttavaa juhliminen. Isäkin ehti n.tunniksi tyttären viereen nukkkumaan päikkärit kun vieraat oli lähteneet. Tarjottavista ei paljon jäänyt mikä oli ihan hyvä. Veljeni jäi synttäreiden jälkeen luokseni pariksi päiväksi, ettei tarvitse olla yksin ja ihan muuten vaan :)♥

Late lammas kakku. Hyvää oli!

lauantai 14. joulukuuta 2013

Haaveri joita ei saisi sattua!

Meninpä sitten kaatumaan torstai aamuyönä. Paremminkin putosin sängystä. Menin sänkyyn, mutta asento oli huono, yritin tulla pois sängystä, jolloin tipuin lattialle polvilleni vatsa vasten sänkyä ja valuin siitä alas selkä notkollaan. Sain työnnettyä itseni kyljelleen sängyn viereen. Ajattelin jo hetken, että nyt en enää kävele metriäkään, mutta, koska tunsin jalkani niin osasin ajatella sen verran järkevästi, että ehkä ei niin suurta tuhoa tullut. Onneksi mulla oli puhelin käden ulottuvilla, että sain soitettua Riikalle. Riikka lähti heti tulemaan ja soitti ambulanssin matkalta. Huusin ja itkin kivusta, sen verran paljon se sattui sillä hetkellä! Ambulanssilla ei kestänyt kauaa tulla, mutta odottavan aika on pitkä. Ambulanssimiehet nosti mut ylös ja istahdin omaan pyörätuoliin. He pyysivät palokuntaa apuun, jotta saadaan nostettua mut pyörätuolilla ambulanssin kyytiin. Sama juttu sairaalaan päässä, että mut nostettiin pyörätuolilla kyydisstä pois.

Sairaalassa mut sitten pistettiin petipaikalle. Piti ensin odottaa, että he saa laitettuaa mulle lähetteen röntgeniin (ohjelmiston kanssa ongelmia). Aika pian sitten pääsinkin sisään. Ensin kuva selinmakuulta ja sitten kyljeltään. Hoitajat joutui auttamaan mua kikoajan, mutta nopeasti se oli ohi. Luulis, että kuvien katsomisessa ei mene kauaa, muuta niiden tulosten odottelussa meni kauiten. Tietysti lääkärillä on muitakin potilaita, ymlärrän kyllä.

Riikka meni juuri kanttiinniin hakemaan syötävää ja juotavaa kun lääkäri tuli. Lääkäri sanoi heti ensi töikseen, että haluaisi ottaa mut sisään kivunlievitykseen. Ilmotin heti, että ei käy. Mulla on riittävän vahvoja kipulääkkeitä kotonakin ja se selkäranka on muutenkin niin vaurioitunut syöväntakia. Lääkäri kysyi joudunko olemaan yksin johon vastasin totuuden mukaisesti, että en juurikaan ja äiti on nyt tulossa luoknseni. Lääkäi halusi nähdän vielä miten kävelen rollaattorin kanssa kun mainitssin itselläni olevan sellaisen, etten ainakan menisi heti taas kaatumaan kun hän on minut lähettänyt kotiin. Oli myös puhetta siitä, että voin ottaa enemmänkin pitkäkestoista kipuläökettä sekä lyhytvaikutteista. Lääköri sanoi, että itse varmasti tiedän parhaiten! :o Aika paljon sanottu arvauskeskuslääkäriltä. Ihmeiden aika ei ole ohi :) Niinpä pääsin kotiin parantelemaan haavojani....sen kun näkis.. Miksi pitää aina olla niin paljon ohjelmaa? Ensi viikon otan lungisti!!!

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Elämän muutoksia

Perjantaina käytiin hakemassa mun uuteen asuntoon avaimet ja samalla mieheni ja lapseni näki asunnon ekaa kertaa. Poika olisi ollut heti jäämässä sinne, mutta toppuuteltiin, että ei nyt ihan vielä voi.

Lauantaina meillä oli ihan uusi hoitaja MLL:tä. Ihan mukava! Suunnilleen samanikäinen kuin me eli kolmissakympissä. Lapset tykkäsi hänestä ja tulivat tosi hyvin toimeen. Musta jopa paremmin kuin pari kertaa meillä ollen Minnan kanssa.
Veljeni tuli hakemaan mua ennen neljää. Nähtiin Riikka ja Riikan ex amarillon luona. Riikan ex siis majailee nyt vähän aikaa hänen luonaan. Amarilllo oli ihan tupaten täynnä, joten meidät laitettiin baarin puolelle syömään. Siellä ei kyllä ollut meidän lisäksi kuin pari ihmistä ja pyydettiin musiikkiakin vähän pienemmälle, että pystyi juttelemaan. Siitä mentiin leffaan katsomaan nälkäpelin kakkos osan. Riikan ex oli kattonut ekan osan edeltävänä iltana, ettei olisi ihan pihalla. Veljeni ei ollut nähnyt ekaa osaa, mutta onneksi siinä pysyy aika hyvin kärryillä mikä juttu on vaikkei olis ekaa osaa nähnytkään. Koko porukka tuli saattamaan mua kotiin leffaan jälkeen. Tuli siinä sitten idea, että kun sunnuntaisin ei yleensä ole mitään tekemistä kuten ei nytkään niin voisi sunnuntaina pakata ja viedä huonekaluja kämpille. Niinpä veljeni jäi yöksi Riikan luo.

Sunnuntaina sitten äiti, isä, Riikka ja veljeni tuli meille puolenpäivänaikaan. Mieheni kävi ennen sitä hakemassa yhden tv-tason. Miehet roudasi sohvan peräkärryyn sillävälin kun me muut tehtiin muita pakkaushommia. Pakkaamisessa meni n.3h. Eli aika nopsaa saatiin. Ei mulla ollutkaan tarkotus ottaa älyttömästi kamaa mukaan. Kaikki tarpeellisemmat. Samalla vaivalla sitten tuotiin mun sänkykin ja näin sitä oltiin extemporee muutettu uuten asuntoon. Mun ei tarvinnut tuoda omia kalusteita juuri kun kämppä oli kalustettu ja sain päättää mitä huonekaluja haluan pitää. Ainiin, sain ystävältä valkoisen hienon vitriinikaapin ilmatteeksi kun se oli hänelle tarpeeton :) Kiitos siitä!

Veljeni jäi vielä toiseksikin yöksi. Lähdettiin nimittäin maanantaina turkuun ikeaan ja veljeni asuu turussa eli jäi kotiin samaa matkaa. Toinen ystävä tuli kuskiksi ja avuksi myös ikeaan veljeni lisäksi. Riikka nyt tottakai oli mukana. Ensin pysähdyttiin myllyssä body shopissa käymässä kun mulla oli vartalovoide ja öljy loppu. Ostin molempia shean tuoksuisia. Nyt olis tietty ollut kaikkia joulu tuoksuja, mutta ei oikein iskenyt. Siitä mentiin suoraan ikeaan.  Ei oltaisi selvitty siitä reissusta ilman veljeni apua. Tuli sieltä mukaan vaikka mitä! Huonekaluja, tekstiilejä ja keittiö kampetta. Pitihän sitä käydä tietysti syömässä ikean lihapullatkin! Veljeni ja ystäväni sai nipin napin mahtumaan kaikki kamat volvon takakoppaan, mutta mahduttiin kuitenkin kaikki :D Kotona oltiin aika myöhään ja Riikka vielä kokosi kaikki huonekalut ja minä pistin keittiökamppeita pois kun tiedettiin, että lapset tulee seuraavana päivänä niin ovat kamat pois konteista. Pääsin nukkumaan kahden aikaa. Olin ihan väsy, mutta silti en oikein saanut nukuttua.

Tiistaina lapset oli tässä iltapäivällä muutaman tunnin kuten myös tänään. Kävin tänään ystävän avustuksella ostamassa lisää tarpeellista kamaa, mutta rahat loppui ikäänkuin kesken niin piti karsia osa pois. Ostin myös valkoisen joulukuusen ja siihen punaiset pallot. Lapset sai ripustaa pallot paikoilleen :) Tyttären synttärilahjat tuli ostettua samalla. Huomenna pitää ne pakata kuten myös tehdä sokerimassasta kakkua varten late lampaan pää.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Sairaalajakso ja ah niin ihana kotiinpaluu!

Nukuin ekan yön ihan hyvin. Pikkuhiljaa yötkin alkoi vaikeutua kun sain selkäni kipeäksi siinä sängystä. Tietysti yksi tekijä oli se, että ei tullut muutenkaan liikuttua niin paljon, toinen syy,että mulla itsellä on huomattavasti pehmeämpi sänky mihin olen tottunut. Lihakset veti ihan jumiin ja rintaranka on ruvennut kipeytymään  entisestään. Syitä voi vain arvailla kun siinä vartalon TT-kuvassa ei kai ollut mitään ihmeempää.

Lauantaina äiti ja isä tuli visiitille ennen kuin lupasivat hakea pojan yökylään. Melkein heti perään tuli Riikka ja yksi toinen ystävä. Olin pyytänyt tuomaan mukanaan mäkki mättöä kun niillä oli joku erikois hamppari ja muutenkin rauman sairaalan ruoka on oikeasti ihan ala-arvoista. Tiedän, että tollaisista tulee sanomista äidiltäni. En ollut väärässä tälläkään kertaa ja isäni vielä yhtyi edelliseen ja sanoikin "aika" pahasti. Riikka ryntäsi ulos huoneesta ettei ainakaan tulisi sanottua, pahasti. Äitini meni Riikan perään hetken kuluttua. Mieheni ja tyttärenikin sitten tuli samaan syssyyn. Tyttärelle oli noussut edellisenä iltana kuume ja muut painostivat käymään päivystyksessä kun juuri hänellä vasta loppui entinen antibiootti niin jos ei olisikaan tulehdus keuhkoissa mennyt ohi. No siinä sitten oltiin hetki ja vanhempani lähtivät hakemaan poikaa kotoa (joka siis ei ollut siellä yksin vaan MLL:n hoitajan kanssa :D). Me muut pääsimme jo kylmäksi päässeen mättö ruuan kimppuun.

Sunnuntaina olikin sitten joulukuun 1 päivä ja huomasin, etten ollut ostanut lapsille edes joulukalentereita. Olin vaan jotenkin kokoajan ajatellut, että onhan tässä aikaa vielä joulukuuhun. No pistin isälleni viestiä kävisikö he ostamassa lapsille kalenterit. Poika sai kinder kalenterin ja tytär haribo kalenterin. Tulivat lasten kanssa käymään sairaalassa ennen kuin veivät heidät kotiin. Riikka ja toinen ystävä tulivat taas käymään ja käytiin kahviossa. Oli pakko ostaa yksi bebe leivos vertailun vuoksi omiin. Voin sanoa, että on oma tekemät miljoona kertaa parempia mitenkään itseäni kehumatta. Munkin bebe leivoksissa olisi vielä nimittäin parannettavaa. Siitä tulikin mieleen, että lupasin niitä tehdä kun tervehdyn, mutta selkä on ollut niin kipeä, etten taida sitä nyt hetkeen rasittaa sen enempiä. Bebe leivosten tekemisessäkin on sen verran pikku näpertämistä, että 2h on yks hujaus. Sitten täytyykin opetella "uuden" uunin käyttö uudessa kodissa :/ Katotaan vaan meneekö aluksi kaikki ihan pieleen.. Iltapalaksi Riikka oli pyytänyt äitiään tuomaan mulle kasviksia ja dippiä ♥

Maanantaina taas samat vieraat ja Riikka oli illan mun kanssa kuten joka ilta sairaalassa.

Tiistaina äiti kävi yksin pikku visiitillä. Käytiin kahviossa äidin kanssa ja otin berliinin munkin silläkin uhalla, että sanominen tulee. Ei tullut aamupala jäi nimittäin köyhäksi kun joka armas aamu on samaa kaurapuuroa ja maidon kera. Kysyin, että saisko sen puuron kanssa jotain muuta. Kuulemma maitokin oli jo kahadettu puuron joukkoon! :o Hän sanoi, että jos sitten huomenna katsotaan uusiksi. Jätin koko puuron syömättä! Olisin jättänyt jo ihan periaatteestakin. Olisinhan mä sen pystynyt syömään kun kummastakin tykkään, mutta erikseen kiitos!

Keskiviikkona koitti viimein päivä kun pääsin kotiin viimeisen lääkkeen tiputuksen jälkeen eli jo aamupäivällä! Selkä oli taas niin kipeä, että oli pakko ottaa oxynormia vielä ennen lähtöä vaikka olin juuri aamulla pyytänyt sitä normi aamulääkkeiden päälle. Käytiin hakemassa Riikka samaa syssyä meille. Se ei uskonut, että täällä olisi siistiä kun mieheni on ollut keskenään lasren kanssa. En ihan täysin uskonut siihen itsekkään, mutta varmasti enemmän kuin Riikka. Täällä jopa oli aika siistiä!! Pojot siitä miehelle! Ehkä uskon nyt vähän enemmän siihen, että hän pärjää lasten kanssa kun minä muutan pois eikä niin, että rypevät täällä siinä itsessään. Pakko vielä sanoa loppuun, että oma sänky on maailman paras ♥