lauantai 30. marraskuuta 2013

Lepäilemässä sairaalassa

Tiistaina kävin sytossa porissa. Maksa-arvo oli hiukan kohonnut viime kerrasta, mutta ei mitään paljon. Luulen, että olen syönyt vähän enemmän sokeria, että se johtuu siitä! Tarvis vaan koittaa pysyä erossa sokerista ja suosia sokerittomia herkkuja! Olin koko päivän taas ihan väsynyt. Illalla kuiteniin täyttelin kelan papereita, että sai sai ne pois päiväjärjestyksestä! Käytiin viemässä ne keskiviikkona kelaan kaupunkireissun yhteydessä. Meillä oli palaveri päiväkodilla mihin myös sossu osallistui ja Riikka. Siellä ei tullut esille mitään uutta. Lapset ovat omia reippaita itsejään. Otetaan uusi palaveri kun olen muuttanut niin, jos sitä kautta pystyisi helpottamaan lasten hoitoaikoja, koska siitä se päiväkodin johtaja taas jaksoi keuhkoa. Lähinnä ehkä helpotusta kaivataan yövuoroviikoille.

Huomasin keskiviikko aamuna oikeassa kädessäni ihomuutoksen ja soitin heti kotisairaalaan. Sieltä tultiin katsomaan kättä, ottamaan siitä kuvan ja ottamasn verikokeet. Epäilivät vyöruusua ja sitähän se sitten olikin. Eka tiputus suoraan suoneen oli heti iltapäivällä kun kotiuduttiin kaupungilta ja sitten illalla. Kaveri toi Riikan meille kun mulla oli taas ahdistava olo niin ei tarvinnut olla yksin ♥

Torstaina kotisairaala kävi aamulka klo.8.30 tiputtamassa ab:n, mutta lähtiessä ovi oli jäänyt huonosti kiinni ja Roki oli pääsdyt karkuun. Kotisairasla käbi myös klo. 15 ja 20.00. Riikka oli soittanut mun äidille huolissaan kun olin niin väsynyt janukahdellut melkein kesken lauseen. Kotisairaala oli samaa mieltä, että olin tosi väsyneen oloinen. Riikka  ehdotti, että jos kotisairaala järkkäis mulle paikan osastolta viikonlopuksi, että pääsisin huilaamaan kun tuskin saan huilata kun lapset on kotona. Vaikka mua väsytti pirusti niin olin luvannut tehdä pikkutytön synttäreille kuppikakkuja, joten illalla ne oli pakko väsätä kuorrutusta vaille valmiiksi. Riikka oli mun apurina ja teki mitä pyysin. Kyllä huomas, että kaikki ei ole kunnossa kun sekin otti jo niin voimille. Riikalle jäi kuorrutusten teko.

Perjantai aamuna kun kotisairaala tuli niin heti ilmoitti, että mulle on paikka osastolla 14 ja sinne on mentävä ennen klo.11, että lääkäri ehtii nähdä mut ennen kun lähtee. Se sopi hyvin kun mies oli sopinut kymmeneksi ajan pankkiin. Tulin siis sairaalaan huilaamaan ja ab:n tiputuskin sujuu paremmin kun anestesialääkäri kävi laittamassa tohon mun iv porttiin neulan niin saaadaan sitä kautta ab tippumaan. Ihan hyvä vaan, että saan täällä huilata. Sen verran nyt väsyttää! Katsotaan koska kotiudun. Onko se sitten tiistaina kun vyöruysun kuuri loppuu niin ei tarvii kotona tapella ja etsiä suonia aina.

tiistai 26. marraskuuta 2013

Uusi aika elämässä

Perjantaina sitten viimein sain otettua rennommin ja lepäsin koko päivän. Sain vieraaksi vielä iltapuolella kaksi kaveria. Toinen kaveri lähti käymään työhaastattelussa ja Riikka jäi vielä siksi aikaa mun kanssa. Riikka teki meille ruokaa. Hyvää vaihtelua siihen kun koko viikon syönyt nuudeleita. Jaoin myös lääkkeeni kun ei ollut lapset paikalla sotkemassa ajatuksia ja kyselemässä. Kaveri tuli hakemaan Riikkaa ja ryhmähaastattelu oli kuulemma mennyt hyvin. Hän pääsikin sitten uudelleen haastatteluun ja sekin oli mennyt hyvin. Olen varma, että hän saa paikan, koska on tehnyt myyntityötä ennenkin ja super foodit ja muut terveelliset ruuat ovat hänen juttunsa! Kyseinen ystävä on muutenkin luonikas tyyppi niinkun raumalainen sanoisi..

Lauantaina meille tuli taas MLL:n hoitaja. Mieheni lähti hoitajan ja lasten kanssa paloasemalle kun siellä oli avoimienovienpäivä. Minä menin Riikalle. Riikalle tuli myös pari muuta ystävää ja lähdimme siitä käymään ulkona teellä. Menimme cafe salin joka on torin vieressä. Paikka oli tupaten täynnä, mutta ihmekös tuo kun torillakin oli jotain tapahtumaa. Kävimme tämän jälkeen kaupassa kun Riikka lupasi tehdä minulle ruokaa. Riikan luona torkahdinkin sohvalle ja nukuin sen aikaa kunnes ruoka oli valmista. Sen jälkeen meninkin kotiin, jotta ehdin olla vähänaikaa perheenkin kanssa ennen nukkumaanmenoa.

Sunnuntai aamuna lapset pölähtivät yhdessä yhtäkkiä alas! :o Poika totesi, että hän oli kokoajan siskon takana varmistamassa, että sisko ei putoa. Hehän olisivat pudonneet molemmat, jos tytär olisi pudonnut! Raukka vaan ei tajunnut sitä kun hän yritti vain huolehtua siskosta! ♥ Hän on aina niin ihanan huolehtiva isoveli! Meidän yläkerran rappusethan ovat todella jyrkät yläpäästään. Ensin on "normaalit" askelvälit ja loppuosa on jyrkkää pientä rappua, siinä saa aikuinenkin olla varovainen. Onneksi he pääsivät alas ehjin nahoin! Rupesin tekemään suklaa kakkupohjaa. Lapset katsoi sen aikaa lastenohjelmia/riehui ja kävivät välillä katsomassa mitä teen. Tämän jälkeen tein täytteen mihin tuli kermaa, vanilja sokeria ja sulatettua suklaata sekä mascarbonejuustoa. Pohjan kostutin frezza mokka juomalla mihin pistin joukkoon hieman piparminttuöljyä. Kakku sai tekeentyä jääkaapissa sen aikaa kun käytiin honkkarissa katsomassa tyttärelle synttärilahjoja. Näytin miehelle millaiset brion rattaat tyttö haluaa ja siihen baby born nukke. Samalla tuli ostettua itsellekkin jotain pientä. Kotona tein kakkuun suklaa kuorrutteen eli ihan vaan kermavaahtoa missä oli joukossa kaakaojauhetta. Kuorrutteesta tuli sen verran suklaisen tujua, että piti laittaa joukkoon jonkinverran stevia sokeria. Kakusta tuli kuitenkin hyvää! Ei ollut liian makeaa ollenkaan :)

Sitten siihen elämänmuutokseen. Sitä ne mun uneni tiesi. Kaveri kun pisti facebookiin yhdestä unestani, että se tarkoittaa uutta ajanjaksoa elämässä eikä välttämättä negatiivista. Olen nähnyt muitakin unia mitkä tarkoittavat vastaavaa. En lähde erikseen selittelemään tässä syitä miksi tähän päätökseen on tultu, mutta olen nyt käynyt katsomassa kahta eri kämppää. Eli olen muuttamassa omaan asuntoon. Kävin katsomassa kämppiä nortamonkadulla ja sorkantiellä. Nortamonkadun kämppä (samassa talossa 3 samanlaista asuntoa vuokratravana eri kerroksissa) oli tosi kiva ja tilava. Se oli siis kolmio. Ainut miinus oli, että hissille oli pari askelmaa ja suuri miinus oli se, että hissi on onnettoman pieni. Sellainen, että mahdun sinne pyörätuolin kanssa istuen pyörätuolissa nipinnapin! Ei tule onnistumaan eläminen niin! Eilen kävin katsomassa kämppää sorkantiellä. Se on kaksio. Kämppä on 1.kerroksessa ja maan tasalla mikä on erittäin hyvä! Sekä Riikka asuu siinä melkein vieressä! Kämppää vuokraa eläkeläis pariskunta. Allekirjoitin vuokrasopimuksen kyseiseen asuntoon heti, koska se on minun tarpeilleni juuri sopiva. Kämpän kunto on ihan ok. Kämppä on valmiiksi kalustettu ja saan pitää ne kalusteet asunnossa mitkä haluan. Joitain huonekaluja haluan pitää niin ei ole niin kiire ostaa kaikkia heti. Saan myös pitää käytössäni pesutornin joka on kämpässä. Se on kyllä tosi jees! :) Valitettavasti tiskikonetta sinne ei saa eli pakko tiskata :/ Siellä ei tainnut olla edes liitäntää tiskikoneelle ja sen verran pieni keittiö, ettei sinne olisi mikään tiskari oikein mahtunutkaan. No kun olen yksin niin tuskin tiskiä hirveästi tuleekaan. Pääsen viemään tavaroita asuntoon kahden viikon kuluttua. Alkaa olla aika ahdistavaa kotona ja stressiä pukkaa. Varmaan senkin takia olen niin väsynyt kokoajan. Vielä olisi käytännön asioita hoidettavana vaikka millä mitalla. Eikös ne hoidu seuraavien kahden viikon kuluessa.

Kakku. NAM!

torstai 21. marraskuuta 2013

Menoja, kovaa kipua sekä väsymystä

Heräsin sunnuntai ja maanantai välisenä yönä painajaiseen. Kuulin jotain rapinaa ja nousin ylös sängyn laidalle ja pistin valon päälle. Samassa kaijuttimen alta kirjahyllyn vierestä tupsahti hiiri piipittäen paikalle. Tosesin vain itsekseni, että talvi on tullut kun hiiret tuppaa sisään. Sama juttu joka talvi. Rambokin (meidän kissa) sattui olenaan ulkona. Tosin, jos vanhat merkit paikkaansa pitää meidän katti se vaan leikkii ruualla ja isäntä tai vaihtoehtoisesti kräpsä saa hoitaa itse hiiren tappamisen :D

Lähdin aamupäivällä kaupunkiin miehen kyydillä. Kävin kelassa Riikan kanssa viemässä minun työkyvyttömyyseläke hakemuksen. Kuitenkin siinä käsittelyssä kestää. Samalla käytiin kaupungintalolla ja cafe salissa syömässä salaatit. Jälkkäriäkin otettiin tällä kertaa. Inkivääriteetä ja jotkut ihanat suklaa leivokset! Illalla mentiin vesijumppaan äitini, Riikan ja Riikan äidin kanssa. Sen jälkeen mentiin syömään yhdessä, koska kaikki olimme syöneet aika huonosti päivän aikana. Ensin piti mennä pizzeria rivieraan, se olikin kiinni. Sitten meinattiin mennä La Bambaan, mutta sekin oli kiinni. Joten päädyimme amarilloon, se ainakin oli auki! :)

Tiistainakin olin kaupungissa hoitamassa asioita. Meidän piti mennä matkatoimistoon kyselemään risteilyjä, mutta juuri se asia unohtui muiden ohella vaikka se oli se pääasiallinen syy kaupunkiin menoon :D Voihan meitä lahopäitä! :D

Keskiviikkona Riikka meni heti aamulla sairaalaan ja pääsi jo kasin jälkeen leikkauspöydälle. Riikalla oli siis kasvain rinnassa, josta otettiin aijemmin neulanäyte minkä mukaan kasvain olisi hyvänlaatuinen. Kuitenkin Riikka halusi poistattaa kasvaimen varmuudenvuoksi. Leikkauksen jälkeen sanottiin, että todennäköisesti onkin hyvänlaatuinen, mutta kasvain vielä tutkitaan ja tulokset saa muistaaskseni parin viikon kuluttua. Riikalla on myös toisessa rinnassa kasvain,mutta sille ei tehdä mitään tällä erää. Kävin illalla Riikkaa moikkaamassa kun joutui jäämään tarkkailuun yöksi. Vein Riikalle tuliaisiksi itse aamupäivällä leipomiani bebe leivoksia, koska tiedän Riikan tykkäävän niistä kuin hullu puurosta :)

Olen nukkunut koko viikon yöt aika vaihtelevasti. Selkä särky on häirinnyt untani. Lääkärihän määräsi mulle diapamia (5mg) selkäjumiin, mutta eipä tuosta yhden tabun ottamisesta juuri ole apua. Niinpä kokeilin eilen illalla ottaa 2 pamia kerrallaa. Se auttoi hiukan paremmin. Otin yöllä 2 tablettia lisää. Senpä ansiosta nukuin loppuyön kuin tukki ja olin taas vaan lätännyt kellon kiinni ja heräsin klo.9.00. Kyllä lääkkeistä huolimatta saan öisin hieroa selkääni sen mitä yletän ja pystyn, jotta pääsen edes vähän paremmin vessaan ja hakemaan juotavaa. Suurin lihasjumi on vasemmalla puolella alaselässä sekä pakarassa, siihen yletyn hieromaan itse. Toinen jumi paikka on rintarangan molemmin puolin. Siinä on lihaksetkin kipeät sen takia kun syöpä on tehnyt niin suurta tuhoa rintarankaan ja itse rintaranka on tietysti sen takia julmetun kipeä. Kukaan kenellä ei ole samaa vaivaa voi tietää kuinka kipeää se tekee! Sitä kipua ei kestäisi ilman kunnon lääkkeitä. En tiedä vieläkään miten selvisin ajasta ennen mun diagnoosia. Se oli järkyttävää aikaa! Lihakset rintarangan molemminpuolin ovat oikein kosketusarat ja viime päivinä niin kipeä, että kipu heijastuu etupuolelle rintakehään kun hengittää. Olen joutunut ottamaan säännöllisesti nyt nopeasti vaikuttavaa särkylääkettä selkäkipujen takia :( Heti aamulla ysin maissa ja iltapäivällä viiden maissa. En tietenkään haluisi ottaa lisää särkylääkettä kun toleranssi kokoajan kasvaa, mutta ei mun kannata kituuttaakkaan väkisin kivuissa. Ei tästä maailmasta särkylääkkeet lopu, että sen puoleen.

Mun on pitänyt huilata koko viikko, mutta menossa olen ollut joka päivä. Väsyttää niin julmetusti kokoajan! Huomenna lupaan vaan lähötä ja huilata!

Salin salaatti.
Jälkkäri. NAM!
Riikalle tekemiäni bebe leivoksia. Namia tämäkin! :)

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Laiskimuksen viikon kuulumiset!

Olenpa ollut vallan laiska kun en ole viikkoon käynyt täällä kirjoittamassa ja samalla myös huomasin, että en ole muidenkaan kirjoituksia lukenut. Ehkäpä tässä on ollut omassa elämässä viimeisen viikon aikana niin paljon mietittävää, että en ole ehtinyt miettiä näitä juttuja. Uudet tuulet ovat kai alkamassa elämässä ja uusi vaihe elämää. Tätä ne mun uneni tiesivät! Ehkä juttelen niistä uusista tuulista sitten kun se on ajankohtaisempaa.

Aloitetaanpa isänpäivästä. Meidän isi sai paljon lahjoja ja tietysti kakunkin vielä. Lapsilta mies sai pojan tekemän hienon ison kortin, tyttäreltä itse tehtyä sinappia (todella hyvää muuten!), lautasen mihin on painettu lasten käsien jälki ja vielä stonen boxin. Se päivä menikin lähinnä kyläillessä kuten yleensä tälläiset päivät. Käytiin ensin miehen isän luona, sitten minun vanhemmillani ja lopuksi vielä miehen papan luona. Kotiuduttiin vasta illalla. Oltiin kaikki ihan puhki kyläilystä. Toisaalta oli ihan mukavaa kyläillä kun minun ei tule sitä enää paljon harrastettua. Ennenvanhaa kun olin vielä terve niin ei ollut päivää kun ei oltaisi jossain kyläilty (siis minä ja lapset) :) Aina oltiin menossa :)

Maanantaina alkoi taas arki ja miehen yövuoroviikko. Vaan eipä se mennytkään ihan niin. Lapset meni kyllä ihan normaalisti hoitoon kun mies meni töihin, mutta tiistaina kun mies haki lapset niin tytär oli kipeänä :( Kuulemma yhtäkkiä noussut puolenpäivän maissa 40'C kuumetta :( Tytär oli todella itkuinen. Pistin heti supon ja tytär huilasi isän sylissä ja pupu kainalossa puolisen tuntia niin alkoi taas elämä voittaa. Luultiin, että nyt tyttärelle on tullut enterorokko mitä on liikkeellä päiväkodissa. Mies kävi kuitenkin lääkärissä tyttären kanssa missä selvisi, että hänellä on keuhkoputkentulehdus ja sai siihen antibioottikuurin. Ei mikään ihme, että tulehdus oli mennyt keuhkoputkiin, koska tytär on ollut pidemmän aikaa köhäinen. Jospa nyt menisi ohi.

Torstaina minulla oli lääkäri ja sytostaatti porissa. Yleensä aina ollut tiistaisin, mutta nyt torstaina sen minun ab kuurini takia. Odotin, että varmasti tulee huonoja uutisia vartalon TT-kuvasta ja varmasti maksa-arvot ovat pompanneet ylöspäin pidemmän syto tauon takia. No, toisin kävi!! Kuulemma maksan pesäkkeet oli hävinneet ja syöpä markkeri oli tullut rutkasti alaspäin! Samoin maksa-arvo oli laskenut 400-->183! Olin ihan ällikällä lyöty ja niin onnellinen tottakai! Hoito siis tehoaa! Uskon myös, että mun ruokavaliolla on merkitystä!! Olen vähentänyt sokerinsyöntiä rutkasti! Syöpähän rakastaa sokeria. Syön sokerittomia herkkuja. Juon joka aamu sitruunavettä, koska sitruunan pitäisi "huuhtoa" maksaa, juon myös joka aamu havupuu-uutetta mikä on super terveellistä sekä teen yleensä aamuisin smoothien missä on joukossa hamppuproteiinia ja inkivääriä. Myös hamppuöljy on hyvä. Sitä voi oikeastaan lorauttaa ruuan kuin ruuan joukkoon. Itse en oikein ole tykästynyt yhdenkään noiden makuun, mutta olen huomannut, että olen oppinut sietämään niitä makuja ja jopa tykkäämään hampun ja inkiväärin mausta. Huomasin, että inkivääri ja banaani sopii loistavasti yhteen! Siitä tulikin mun lempparia!

Kotiin kun päästiin porista niin otin tirsat, jotta jaksoin lähteä sinne joka torstaiseen syöpiksen vesijumppaan. En halunnut jättää sitä väliin kun viime viikolla jäi pakosta, mutta täytyy sanoa, että oli aika rankkaa syto päivän päälle. Jumpan päälle vielä käytiin kaupassa ostamassa kakkutarpeita kun minulta tilattiin yksi kakku ja kaveri kaipasi kakun teossa apua. Iltapalaa käytiin vetämässä hesessä mikä on kaupan yhteydessä. HYI HYI meitä! Juuri kun hehkutin hyvää ruokavaliotani :D No eipä sitä tule usein käytyä, joten sallittakoon tämä ratkeaminen :) Pakko kertoa tähän väliin liittyen kakkutarpeisiin. Vain mies onnistuu tässä! Edeltävänä päivänä mieheni kävi kaupassa ja lupasi ostaa ne kakkutarpeet jotka osaa. Lähtiessään hän kysyi, että mihin ihmeeseen tarvitsen 10 kermaa kun listassa luki 10x kerma. Vastasin, että teen kaksi kakkua joihin tulee sekä väliin, että päälle kermaa, että kyllä sitä kuluu. Kotiin kun mies pääsi ja aloin purkaa kasseja huomasin hänen ostaneen KUOHUkerman tilalle RUOKAkermaa :D Varmuuden vuoksi vielä pari ylimääräistä purkkia :D En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa :D En kuitenkaan voinut moittia, koska yritys oli kova, mutta olishan sitä luullut tajuavan, että nimenomaan kuohukermaa ostaa. Yleensä mies tykkää käyttää ruuanlaitossakin kuohukermaa, joten en tajunnut, että se olisi pitänyt erikseen kirjoittaa.

Perjantai aamupäivällä sitten leivoin lasten "avustamana" suklaa kakkupohjat valmiiksi. Lasten tärkein työ oli tietysti vatkainten nuoleminen! :) Iltapäivällä vähän ennen kuin kaveri tuli minun kanssani tekemään hänen kakkuaan aloin tehdä toisen tilauskakun täytettä. Poika oli minua auttamassa kun tytär leikki Riikan kanssa. Poika sai mm kostuttaa kakkupohjaa ja tietysti ne kaikkein tärkeimmät jutut oli vatkainten nuoleminen ja kipon puhtaaksi kraapiminen :) Kaveri tuli paikalle vähän ennenkuin sain tilauskakun täytteet laitettua, joten nakitin kaverin alkuun suklaan paloituksella. Loppu kakku tehtiin yhteistuumin ja hienohan siitä tulikin. Oli kiva leipoa kaverin kanssa yhdessä ♥ Tänään saatiin Riikan kanssa maistiaiset tuosta minttu-suklaa kakusta ja hyvää oli! Ei liian makeaa. Illalla kyllä todellakin tiesi selässään, että koko päivän oli tehnyt jotain! Muutenkin vähän selkälihakset olleet enemmän jumissa viimeaikoina ja varsinkin alaselästä vasemmalta puolelta niin alaselän lihas kuin pakarakin. Jumitusta varten lääkäri määräsi minulle tortaina porissa diapamia (5mg). Se kyllä kieltämättä hieman auttaa, mutta kyllä silti selkä kaipaa myös sen säännöllisen hieronnan! Olen itse öisin vessakäynnin yhteydessä koittanut öljyllä hieroa sitä sen mitä yletän ja pystyn. Vähän vaikeaahan se on! Riikka vitsailikin, että voin laittaa vähän pamia salaa hänen ja mieheni puuroon kun olen kyllästynyt heihin niin tulee heillekkin vähän parempi mieli ja kaikille hauskempaa :D  Itsellä on niin kova toleranssi lääkkeisiin, että yhden pamin ottaminen lähinnä hieman väsyttää. Ei tule mitään hihhuli oloa. Saa vaan entistä paremmin nukuttua mikä ei ole huono kun olen niitä painajaisia nähnyt.

Lauantai aamuna tein tilauskakun valmiiksi. Eipä siinä ollut muutakuin pursotus ja yleensäkin koristelu. Sain kakun juuri valmiiksi kun sitä tultiin hakemaan. Kismitti jonkin verran tuolloin aamulla kun minua ei oltu herätetty. Riikka ja mieheni tietysti ajatteli minun parastani, muttakun tänä aamuna olisi pitänyt herättää. Olin lätännyt vaan kellon kiinni seitsemältä ja jatkanut sikeästi uniani. Yleensä, jos lättään kellon kiinni niin herään uudelleen tyyliin vartin päästä, mutta nyt en. Nousin ylös varttia ennen kuin MLL:n hoitaja tuli. Kovalla kiirreellä siis vaihdoin päivävaatteet päälle. Aamulääkkeet kaikki tietysti ottamatta ja olisi kiva kun olisi särkylääkkeet alkaneet vaikuttaa ennekuin aloin vääntää kakkua. Noilla pitkäkestoisilla lääkkeillä kun kestää n.1,5h ennenkuin alkaa kunnolla vaikuttaa. Siispä jouduin heti aamulla ottamaan nopeasti vaikuttavaa särkylääkettä myös varsinkin kun nuo selkälihakset on temppuilleet viime aikoina. No kakku tuli tehtyä ja lähti eteenpäin. Se on kai pääasia. Iltapäivällä lähdin taksilla kaupunkiin ja käytiin Riikan sekä toisen kaverin kanssa amarillossa syömässä ja sen jälkeen katsomassa Diana leffa iso-hannussa. Pilkin puolet leffasta. En oikein tiedä oliko leffa tylsä vai minä väsy. Koitin siinä sitten syödä, jotta pysyisin hereillä :D Leffan jälkeen käytiin pissattamassa kaverin koira ja tultiin meille. Katsottiin tässä pihalla leffa (siis sen niminen leffa) ja taas sama homma, että minä pilkin/nukuin puolet leffasta :D Leffan jälkeen syötiin iltapalaksi vielä vohveleita ja suunnattiin nukkumaan. Lapset olivatkin miehen isällä yökylässä kun mies itse oli tura offissa ja kotiutui vasta tänään.

Tänään nukuinkin pitkään. Nousin kunnolla ylös vasta klo.10.30. Mitä nyt aamulääkkeiden jälkeen kävin puolentunnin välein pissalla, mutta sitä se nesteenpoistolääke tekeekin. Lähdettiin sitten Riikan kanssa puolenpäivänaikaan juuri kun mies oli tullut kotiin kaupunkiin. Käytiin Riikan ja Riikan äidin kanssa pyöränurmella syömässä kivikylän possua kun niillä oli synttärit siellä. Johan oli porukkaa liikenteessä! Possu oli hyvää! Siitä suunnistettiin Riikan luo missä päivän vietinkin. Riikalla itsellä oli pari menoa, mutta ei se mitään haitannut. Elpasin siellä Riikan sohvalla. Kotiuduin illalla puoli seitsemän maissa, lapsetkin oli sitten jo kotona :)

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!!

Pojan tekemä isänpäiväkortti ja tyttären tekemä makkara kortti mikä tuli sinapin mukana.
Kaverin kakku tyttöystävälleen. Makuna minttu-suklaa.
Tilauskakku. Makuna banaani-suklaa.
Amarillon tän kerran herkut :)

lauantai 9. marraskuuta 2013

Leivonta kisa!

Keskiviikkona meille piti tulla vieraita, joten leivoin päivällä porkkanakakun kun porkkana kuppikakkujen tekeleistä jäi porkkanaraastetta. Eihän sitä voinut hukkaankaan heittää :D Vieraita ei sitten tosin saatu kun meillä oli informaatio katko. Minä luulin miehen sopineen jotain ajasta kun hän sopi senkin, että keskiviikko iltana ja mies taas luuli minun sopineen ajasta. Olimme siis molemmat poissa kotoa kun vieraat oli käyneet oven takana :( No onneksi he asuvat suht lähellä meitä ettei tullut hirveästi turhaa ajamista.

Torstaina jäi vesijumppa väliin tämän ruusun takia. Täytyy ottaa sen verran rauhallisesti, että paranee kerralla! Ei pääse sitten hoitovälitkään venumaan enempää! Yritin irrotella sokerimassasta tekemiäni kuppia ja tassia. Molemmat oli niin tiukasti kiinni, että hajosivat :( Teinpä siis uudet. Tällä kerralla pistin reilusti tomusokeria astian ja sokerimassan väliin, jottei pääse jämähtämään kiinni! Riikka tuli tänne mun ja lasten kanssa kun mies lähti työporukan kanssa risreilylle. Saatiinkin illalla vieraaksi tänne yksi kaveripariskunta ja mun toinen isoveli ♥ Isoveli olikin tässä niin pitkään, että lapset ehti mennä nukkumaan :)

Perjantaina Riikka kävi viemässä lapset päiväkotiin ystävän kyydittämänä. Saatiin ottaa päivä rennosti six feet undera katsoen ja torkkuen. Riikka kävi kylläkin jo kolmelta hakemassa lapset, ettei heille tullut pitkää päivää! Rupesin tekemään suklaa-kahvi cupcake:a kun Riikka lähti hakemaan lapsia jälleen ystävän kyyditsemänä. Sain ne juuri uunista ulos kun kotiutuivat. Illalla kun lapset olivat menneet nukkumaan Riikka otti järkkärillä kuvia mun luomuksestani sitä OBH nordica cupcake kisaa varten. Kupin sisään pistin aikaisemmin leipomani kuppikakun ja päälle tein marengin mihin ripottelin suklaajauhetta. Tassin viereen laitettiin niitä kuppikakkuja ja rekvisiitaksi vielä kahvipapuja. Tuli ihan hieno kuva kyllä! Kaikki äänestämään ja jakamaan mun kuvaa nimeltä chocolate cappuccino! http://www.verkkokampanja.fi/fb/obh/cupcake/web/ siinä linkki :) 

Tänään käytiin Riikan kanssa aamupäivällä kaupassa ostamassa huomista isänpäivää varten kortit, lahjapaperia ja kakku aineet. Riikka leipoi valkosuklaa-vadelma-juustokakun mun puolesta kun se on isännän lempparia. Mulla oli aamulla selkä niin jumissa, että tuli itku :'( Riikka hieroi sitä ja se onneksi auttoi. Senkin puoleen Riikka leipoi kakun, ettei minun tarvitse rasittaa selkääni ♥ Isäntäkin sai hieroa selkääni illalla kun kotiutui reissultaan. Mieheni ei ole oikein koskaan hallinnut tuota hieromapuolta vaikka kuinka olen koittanut opettaa :D No nyt se meni ihan kohtalaisesti. Tosin kauaa ei tarvinnut hieroa kun miehellä on sen verran raju tyyli, että olisi vaan ruvennut sattumaan enemmän. 

Hyvää isänpäivää kaikille isille! Olkaa ylpeitä saadessanne olla isiä!

Porkkanakakku :P
Suklaa-kahvi cupcake.
Valmis sokerimassa kuppi missä sisällä cupcake ja päällä marenki sekä suklaajauhetta.
Kisakuva!

tiistai 5. marraskuuta 2013

V-lopun kuulumisia, arkea ja lisää leivontaa!

Lapset oli viikonloppuna yökyläilemässä. Tytär oli minun vanhempieni luona ja poika oli Riikan luona. Lauantai ilta meni päivystyksessä sen käteni kanssa. Minun ja mieheni piti käydä syömässä kahdestaan ulkona tuolloin, mutta se jäi väliin lääkäri reissun ansiosta. Riikka tuli minun mukaani päivystykseen ja hänen äitinsä oli sen aikaa poikani kanssa Riikan luona. Pääsin tarkkailuhuoneeseen petipaikalle odottelemaan lääkäriä kun soitin jo etukäteen, että en pysty sairauteni takia istuskelemaan ja odottamaan. Raumalla kyllä taidetaankin tietää minun tapaukseni hoitohenkilökunnan kesken niin arvauskeskuksessa kuin minervassakin. Ensin otettiin verenpaine ja lämpö, sitten lääkäri kävi joka totesi heti kädessä olevan ruusun. Määräsi verikokeet, jotka tultiin ottamaan hetken kuluttua. Ruusuhan se ja ab kuuria pukkasi. Harmi vaan kun apteekki ehti mennä kiinni ennenkuin saatiin kuuri ulos ja minäkin kuvittelin, että hyvin se voi odottaa seuraavaan päivään. Eipä mitään muutakuin tuli vaan pirun kipeäksi yön aikana! Onneksi kotisairaala pääsi tuomaan ekat napit aamulla niin sain kuurin alkuun. Sinä päivänä särkyä oli, mutta sitten se meni onneksi ohi. Minulla piti olla tänään lääkäri ja syto mitkä peruuntui tämän ruusun takia. Voin sanoa, että harmittaa ihan hirveästi, että tämä syto tauko pitenee varsinkin kun mun maksa-arvo on yleensä tauon aikana kohonnut niin pelottaa kohoaako se millaisiin lukemiin nyt? Tietysti toivon, että ei kohoaisi tai jos kohoaa niin hyvin vähän, että syto voidaan antaa. Harmittaa myös se lääkärin lykkääntyminen, koska kuulen vasta sitten vartalon TT-kuvan tulokset. Nyt sitten joutuu jännittämään sitäkin pidempään :( Kuuri loppuu 13.11 niin minulle tulee uusi aika postissa tuon päivämäärän jälkeen.. siis uusi aika on tuon päivämäärän jälkeen. Odotan myös niitä verikokeiden tuloksia mitkä otetaan aina ennen porin reissua. Siitä vähän ehkä näen onko ollut jotain vaikutusta tuolla sokerin välttelyllä ja sitruunaveden sekä havupuu-uutteen juomisella.

Sunnuntaina käytiin sitten miehen kanssa kahdestaan syömässä kun edeltävänä iltana se jäi väliin. Oltiin rauman vanhassa kellarissa. Otin jotain possun piffiä missä oli päällä pekonia ja maustevoi, lisukkeena lohkoperunat, sipulirenkaat ja kasviksia. Kaikenkaikkiaan oikein hyvää. Kastiketta jäin kaipaamaan, perunat ei maistunut oikein millekkään ja olivat kuivia. Pihvi sen sijaan oli täydellinen! Niin ahneesti rupesin sitä syömään, että meinasin tukehtua heti ekaan suupalaan :D Onneksi en tukehtunut! Olisi ollut vähän noloa kuolla syövän sijaan pihviin :D Ruokailun jälkeen käytiin hakemassa poika ja suuntasimme kotiin. Vanhempani toi tyttären kotiin hetken kuluttua kun me olimme kotiutuneet. Tyttärellä ainakin oli ollut kova ikävä kun niin innoissaan ja ilosta huutaen juoksi isin syleilyyn :) Siinä on oikein isin tyttö! Pojaltakin tytär haki kovasti huomiota. Tytär tekee ihan kaiken perässä mitä poika tekee, hän on tyttären suuri idoli :) ♥ Toivonkin, että he pysyvät aina yhtä hyvissä väleissä ja pitävät toistensa puolia! Minä ja isoveljeni oltiin aina kuin paita ja peppu ja tuntui kivalle kun naapurin tyttö joskus sanoi, että hän on oikein kateellinen kun me ollaan niin hyvissä väleissä veljen kanssa ja pidämme aina toistemme puolia. Hän haluaisi, että hänelläkin olisi samanlaista siskonsa kanssa. En ollut ennen sitä edes tajunnut koko asiaa, mutta niin se oli ♥ Kuitenkin, haluaisin, että meidän lapsemme olisi myös aina yhtä hyvissä väleissä!

Maanantaina miehellä alkoi aamuvuoroviikko mikä tiesi lapsille taas pitkiä päiväkoti päiviä :( Olivat maanantaina kotona vasta puoli kasin maissa illalla. Ehdin nähdä tytärtä tunnin (menee aikaisemmin nukkumaan kun poika) ja poikaa puolitoista tuntia. Kova oli ikävä! Olisin voinut kauemminkin viettää aikaa heidän kanssaan ja varmasti lapsetkin olisi, mutta toisaalta he tarvitsevat unensa eikä sillekkään oikein mitään voi, että tuppaa nuo miehen työpäivät venumaan. Samaa rataa mentiin tänään ja käytiin vielä saunassa niin meni vähän turhan myöhään molempien nukkumaanmeno. Tytärkin oli niin poikki, että itki vaan :( Onneksi ainakin perjantaina heillä on lyhyt päivä. Yleensä lasten käytöksestä näkee kun he joutuvat olemaan paljon hoidossa ja kaipaavat extra paljon huomiota. Sanomattaankin tuo on selvää. Raskastahan se on lapsille. Päiväkoti on heidän työpaikkansa. Olisi niin ihanaa kun itse pystyisi olemaan enemmän lasten kanssa, ettei heidän tarvitsisi olla niin pitkää päivää, mutta sillehän emme voi mitään, että en pysty heistä niin täysvaltaisesti huolehtimaan oman tilani takia. Pystyn toki auttamaan jossain pukemisessa ja lämmittämään ruokaa tai antamaan välipalaa. Voin tehdä tuollaisia pikkuasioita. Joskus sekin harmittaa suunnattomasti kun haluaisin tehdä enemmän, mutta en pysty/jaksa.

Leivoin maanantaina aikani kuluksi kauan suunnittelemiani porkkana kuppikakkuja. Niistä tulikin oikein meheviä ja hyviä. Päälle tein taas kuorrutteen. En omasta mielestäni saa kuorrutteista niin nättejä kuin toivoisin. Vaatii vielä harjoittelua ja uusia tyllia. Nyt minulla on kertakäyttöisiä tyllia pari. On perus tähti ja pyöreä pää. Sitten minulla on vaikka minkä muotoisia pienen pieniä tyllia. Ne ovat liian pieniä! Paitsi johonkin mini kuppikakkuihin.
Maanantai-tiistai välisenä yönä sain kuningas idean hbo nordican cupcake kisaa varten! Yleensä saan öisin parhaat leivonta ideat! Sain idean tehdä sokerimassasta kupin ja tassin, kupin sisään laitan cupcake:n jonka päällystän marengilla ja ripottelen siihen päälle suklaajauhetta. Teemana on siis cappuccino. Riikka lupasi ottaa luomuksesta kuvan järkkärillään. Kuvaan meinasin laittaa kupin lisäksi vielä suklaa cupcake:n kuorrutteella. Huomenna siis ehkä leivon suklaa-kahvi cupcake:a sekä porkkana kakun illan vieraita varten kun porkkanaraastetta jäi porkkana kuppikakkujen leipomisesta. Sokerimassa kupin liimaaminenkin olisi ohjelmassa. Siihen kun tein erikseen korvan ja pohjan niin ne pitää liimata yhteen. Katsotaan sitten jätänkö sen kokonaan valkoiseksi vai mahdollisesti maalaanko siihen jotain. Jos en jaksa tehdä kaikkea tuota huomenna niin varmaan ehdin leipoa suklaa-kahvi cupcake:t torstainakin, koska silloin vasta Riikka tulee meille kameransa kanssa. Siitä sitten lisää seuraavalla kerralla :)

Porkkana cupcake.
Sokerimassa kuppi ja tassi tuloillaan.

lauantai 2. marraskuuta 2013

Ruusu

Kerroinkin jo aikaisemmin kuinka sain oikean käteni kipeäksi torstain jumpasta. No sepä paljastuikin ruusuksi sen sijaan, että olisi ollut tavallista lihaskipua! Eilen aamulla huomasimme käden ihon punoittavan ja sanoin sen olevan kosketusarka. Mietin, että katsotaan mihin suuntaan se menee niin menen sitten lääkäriin. Illalla tulin kuitenkin siihen tulokseen, että parempi kun käy näyttämässä. Soitin ensin rauman terveys (eli arvaus) keskukseen asiasta ja kerroin, että en voi sairauteni takia istua kauaa. Minulle luvattiin petipaikka. Lähdinpä siis taksilla arvauskeskukseen ja matkalla poikkesimme ottamassa Riikan kyytiin. Pääsin tarkkailu tilaan petipaikalle. Hoitsu otti ensin verenpaineen ja lämmön. Lämpöä minulla hieman olikin. Tässä taudissa on "hauskaa" kun ei sitä oikein edes huomaa, jos on pientä lämpöä. Lääkäri kävi katsomassa minua ja sanoi heti, että se on ruusu, mutta otetaan verikokeet asian varmistamiseksi. Niinpä minulta otettiin verikokeita. Ruusuhan se ja sain antibioottikuurin suun kautta vaikka normaalisti pitäisi heti aloittaa suonensisäinen antibiootti tiputus. Kaiken kukkuraksi apteekki ehti mennä kiinni ennen kun päästiin sinne. Nyt ruusu on yön aikana levinnyt ja minulla särkee jo käden lisäksi kainalo, rinta ja selkäpuoleltakin :( Mieheni totesi illalla nukkuvansa niin pitkään kun uni maittaa eli ehkä soitan kotisairaalaan, jos toisivat minulle lääkettä! Alkaa olla aika ankea olo!!

perjantai 1. marraskuuta 2013

Sitruuna pikkuleipiä ja jumppailua

Olen nukkunut hieman paremmin yöt ja uni on maistunut päivisinkin. Pahaa unta olen nähnyt vain pari kertaa. Vähän pelottaa ja hirvittää johtuuko mun väsymys korkeasta maksa-arvosta ja onkohan se noussut entisestään. Alkuviikosta sen kuulee kun mulla on lääkäriaika porissa.

Olen vähän hölmö kun saatan nähdä unta jostain leipomisesta koko yön. Tiistai-keskiviikko välisenä yönä leivoin unissani koko yön sitruuna pikkuleipiä. Niinpä keskiviikko iltana kun olin yksin oli pakko leipoa murotaikina ja sitruuna täyte. Enempää en jaksanut tehdä sillä erää. Jätin pipareiden paiston seuraavalle päivälle. Torstai aamupäivällä paistoin piparit ja niiden jäähdyttyä täytin ne. Tein vielä siihen päälle tomusokerikuorrutteen. Juhliin, jos tekee noita niin saa tehdä kyllä kaksinkertaisen annoksen ellei jopa kolminkertaisen (ohje kinuskikissan sivuilta). Tein kylläkin isommalla muotilla, joten sen takia pipsuja ei tullut ihan niin paljon kuin ohje väitti.

Keskiviikko aamuna kävin äitini kanssa vesijumpalla. Jumppaohjelmassa oli jonkin verran kiertoliikkeitä selälle, niitä sitten sovelsin itselleni sopivammaksi. Kesken jumpan vielä tuli kauhea pissahätä niin oli vähän hankala olo :D Sitä se nesteenpoistolääke teettää mitä otan aamuisin, koko aamupäivän saa ravata vessassa. Jumpan jälkeen käytiin äitini kanssa cafe salissa syömässä salaatit. Äitini ei ollut ennen käynyt siellä. Sieltä saa kyllä ehdottomasti rauman parhaat salaatit. Illalla sain vieraita kylään ja samalla totesimme, että tyttäreni on päästänyt koiran livohkaan kun luulin koiran olevan hihnassa ulkona vaan eipä ollutkaan. No, pistinpä sitten viestiä ehy:lle niin facebookiin kuin kännykkäänkin, että meiltä on koira omilla teillään. Ei kuulunut mitään koirasta koko illan aikana kun yleensä aika nopeasti joku kyläläisistä soittaa perään. Koira ilmestyi oven taa neljältä yöllä. Mieheni sattui olemaan juuri eteisessä kun oli vähän aika sitten kotiutunut yövuorosta. Luulen Rokin nähneen, että isi on menossa kotiin ja hipsinyt perässä. Hyvä kun kotiutui ehjin nahoin. On tuolla niin synkkää ja musta koira vielä. Oli poika väsynytkin. Nukkui melkein koko seuraavan päivän.

Torstaina pääsinkin syöpiksen vesijumppaan vaikka luulin sen jäävän väliin. Kaveri pariskunta lupautui lapsenpiiaksi, jotta pääsen jumppaan Riikan kanssa♥ Tällä kerralla oli uusi jumppaohjelma ja uutta muusiikkia. Se meidän vetäjä on jotenkin hauska tapaus ja aina hänellä on jotain huvittavaa musiikkia, kuten Macarena :D Jokatapauksessa uusi ohjelma oli ihan kiva. Vähän enemmän olisi saanut olla jalkaliikkeitä. Käsiliikkeitä oli paljon ja tein niitä niin antaumuksella, että sain oikean käden haban kipeäksi! :D

Sitruuna pikkuleipiä.