tiistai 26. marraskuuta 2013

Uusi aika elämässä

Perjantaina sitten viimein sain otettua rennommin ja lepäsin koko päivän. Sain vieraaksi vielä iltapuolella kaksi kaveria. Toinen kaveri lähti käymään työhaastattelussa ja Riikka jäi vielä siksi aikaa mun kanssa. Riikka teki meille ruokaa. Hyvää vaihtelua siihen kun koko viikon syönyt nuudeleita. Jaoin myös lääkkeeni kun ei ollut lapset paikalla sotkemassa ajatuksia ja kyselemässä. Kaveri tuli hakemaan Riikkaa ja ryhmähaastattelu oli kuulemma mennyt hyvin. Hän pääsikin sitten uudelleen haastatteluun ja sekin oli mennyt hyvin. Olen varma, että hän saa paikan, koska on tehnyt myyntityötä ennenkin ja super foodit ja muut terveelliset ruuat ovat hänen juttunsa! Kyseinen ystävä on muutenkin luonikas tyyppi niinkun raumalainen sanoisi..

Lauantaina meille tuli taas MLL:n hoitaja. Mieheni lähti hoitajan ja lasten kanssa paloasemalle kun siellä oli avoimienovienpäivä. Minä menin Riikalle. Riikalle tuli myös pari muuta ystävää ja lähdimme siitä käymään ulkona teellä. Menimme cafe salin joka on torin vieressä. Paikka oli tupaten täynnä, mutta ihmekös tuo kun torillakin oli jotain tapahtumaa. Kävimme tämän jälkeen kaupassa kun Riikka lupasi tehdä minulle ruokaa. Riikan luona torkahdinkin sohvalle ja nukuin sen aikaa kunnes ruoka oli valmista. Sen jälkeen meninkin kotiin, jotta ehdin olla vähänaikaa perheenkin kanssa ennen nukkumaanmenoa.

Sunnuntai aamuna lapset pölähtivät yhdessä yhtäkkiä alas! :o Poika totesi, että hän oli kokoajan siskon takana varmistamassa, että sisko ei putoa. Hehän olisivat pudonneet molemmat, jos tytär olisi pudonnut! Raukka vaan ei tajunnut sitä kun hän yritti vain huolehtua siskosta! ♥ Hän on aina niin ihanan huolehtiva isoveli! Meidän yläkerran rappusethan ovat todella jyrkät yläpäästään. Ensin on "normaalit" askelvälit ja loppuosa on jyrkkää pientä rappua, siinä saa aikuinenkin olla varovainen. Onneksi he pääsivät alas ehjin nahoin! Rupesin tekemään suklaa kakkupohjaa. Lapset katsoi sen aikaa lastenohjelmia/riehui ja kävivät välillä katsomassa mitä teen. Tämän jälkeen tein täytteen mihin tuli kermaa, vanilja sokeria ja sulatettua suklaata sekä mascarbonejuustoa. Pohjan kostutin frezza mokka juomalla mihin pistin joukkoon hieman piparminttuöljyä. Kakku sai tekeentyä jääkaapissa sen aikaa kun käytiin honkkarissa katsomassa tyttärelle synttärilahjoja. Näytin miehelle millaiset brion rattaat tyttö haluaa ja siihen baby born nukke. Samalla tuli ostettua itsellekkin jotain pientä. Kotona tein kakkuun suklaa kuorrutteen eli ihan vaan kermavaahtoa missä oli joukossa kaakaojauhetta. Kuorrutteesta tuli sen verran suklaisen tujua, että piti laittaa joukkoon jonkinverran stevia sokeria. Kakusta tuli kuitenkin hyvää! Ei ollut liian makeaa ollenkaan :)

Sitten siihen elämänmuutokseen. Sitä ne mun uneni tiesi. Kaveri kun pisti facebookiin yhdestä unestani, että se tarkoittaa uutta ajanjaksoa elämässä eikä välttämättä negatiivista. Olen nähnyt muitakin unia mitkä tarkoittavat vastaavaa. En lähde erikseen selittelemään tässä syitä miksi tähän päätökseen on tultu, mutta olen nyt käynyt katsomassa kahta eri kämppää. Eli olen muuttamassa omaan asuntoon. Kävin katsomassa kämppiä nortamonkadulla ja sorkantiellä. Nortamonkadun kämppä (samassa talossa 3 samanlaista asuntoa vuokratravana eri kerroksissa) oli tosi kiva ja tilava. Se oli siis kolmio. Ainut miinus oli, että hissille oli pari askelmaa ja suuri miinus oli se, että hissi on onnettoman pieni. Sellainen, että mahdun sinne pyörätuolin kanssa istuen pyörätuolissa nipinnapin! Ei tule onnistumaan eläminen niin! Eilen kävin katsomassa kämppää sorkantiellä. Se on kaksio. Kämppä on 1.kerroksessa ja maan tasalla mikä on erittäin hyvä! Sekä Riikka asuu siinä melkein vieressä! Kämppää vuokraa eläkeläis pariskunta. Allekirjoitin vuokrasopimuksen kyseiseen asuntoon heti, koska se on minun tarpeilleni juuri sopiva. Kämpän kunto on ihan ok. Kämppä on valmiiksi kalustettu ja saan pitää ne kalusteet asunnossa mitkä haluan. Joitain huonekaluja haluan pitää niin ei ole niin kiire ostaa kaikkia heti. Saan myös pitää käytössäni pesutornin joka on kämpässä. Se on kyllä tosi jees! :) Valitettavasti tiskikonetta sinne ei saa eli pakko tiskata :/ Siellä ei tainnut olla edes liitäntää tiskikoneelle ja sen verran pieni keittiö, ettei sinne olisi mikään tiskari oikein mahtunutkaan. No kun olen yksin niin tuskin tiskiä hirveästi tuleekaan. Pääsen viemään tavaroita asuntoon kahden viikon kuluttua. Alkaa olla aika ahdistavaa kotona ja stressiä pukkaa. Varmaan senkin takia olen niin väsynyt kokoajan. Vielä olisi käytännön asioita hoidettavana vaikka millä mitalla. Eikös ne hoidu seuraavien kahden viikon kuluessa.

Kakku. NAM!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti